sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Ikäviä uutistia+ Nessa fyssarilla

Zira on tässä viikolla pari kertaa makuulla ollessaan vinkassut/ulahtanut, niin että vähän havahtuu, että oliko se haukoitus, vinkasu vai ulahdus ja ylipäätään vinkasiko tuo koira. Päällisin puolin sen koittelinkin, Ziralla on ollut takapäässä jäykkyyttä, mutta ei se tuntunut mitään kohtaa sen kummemmin aristavan.

Zira ei ole koskaan ollut semmonen "paijattava" koira, vaan yleensä vaihtaa paikkaa tai lähtee pois, jos meinaat liikaa silitellä, vähän kuin vaivaantuu. Huomio ylipäätään aiheuttaa hepuleita, se ei siis millään tavalla pysähdy nauttimaan rapsutteluista vaan kieppuu jalkojen välistä riumuissaan. On siis ihan erilainen kuin Nuppu ja Nessa. Nuppu tunkee syliin asti, loppumaton halipula kun on, ja nauttii suunnattomasti pienistäkin halimis/rapusuttelu hetkistä ja vaatii aina lisää ja lisää. Nessalla ei ole ihan niin kova halipula kuin Nupulla, mutta nauttii silittelyistä ja eritoten kääntää aina vatsaa esiin, silitähän vatsastakin kiitos.

Takasin siis asiaan. Esa löysi perjantaina ihan sattumalta Ziran viimeisestä nisästä patin ja soitti mulle töihin, että voiko koiralla olla tissisyöpä. Saatiin aika jo heti perjantaille. Lääkäri sitä koitteli ja sanoi moneen kertaan, että tämä ei nyt valitettavasti tunnu kovin  hyvältä. Patti on siis semmosen pötkylän muotoinen ja pötkylässä on yksi kivikova patti ja nisästä tulee veristä eritettä. Lääkäri sanoi, että näissä nisäkasvaimissa voi olla sekaisin hyvälaatuisia- ja pahanlaatuisiakasvaimia, joten ohutneulanäytteet on aika turhia.

"Ziralla todetaan vasemmalla puolella viimeisessä maitorauhaslohkossa pehmeämpää turvotusta ja syvemmällä kovempi massa (d 10mm). Nisästä tulee puristattessa veristä eritettä.
Todennäkoisesti kyseessä on mammakudoksen kasvain sekä - tulehdus.

Hoitona maitorauhaskudosta pienentävä lääke (galastop) reseptin ohjeen mukaan, sekä antibiootti  ja kipulääke ohjeen mukaan.
Kontrollo ennen kuurin loppumista
Tarkistetaan kontrollissa, miten mammakudos on muttunut ja päätetään jatkosta sen mukaan.


Pikaista paranemista ja toivotaan parasta!"

Lääkitys on siis ainakin nyt alkuu 2 vkoa ja toiveena on tietysti, että kyseessä on vaan paha tulehdus ja lääkkeiden avulla poistuu koko patti. Sitä ei ole tietoa kauanko tuo patti siellä nisässä on ollut, juurikin sen vuoksi, että Ziraa ei tule sillain lällyteltyä. Jos patit vielä kahden viikon jälkeen on jäljellä, niin jatkohoito on sitten leikkaus, sydänvikaisen Ziran nukuttaminen vaan ei ole kovin yksikertaista.
Kylmä tosia-asia on vaan se, että jos kyseessä on pahanlaatuine kasvain, niin puolet niistä uusiutuu ja lähettää etäpesäkkeitä keuhkoihin. Jos se on jo levinnyt, niin leikkausta ei enää kannata tehdä. No kahden viikon jälkeen ollaan viisaampia.
Zira <3
Zira on ollut kuitenkin ihan normaali iloinen tättähäärä itsensä, mikään muu ei ole viitannut siihen, että se voisi olla kipeä, kuin ne kaksi erillistä vinkaisua makuulla ollessaan. Eläinlääkäsissä Zira kyllä yllätti positiivisesti, aiemmin sillä on on ollut ainut suunta vain pois sieltä, niin nyt aika suhteellisen rauhallisesti odotteli, kyllä sitä selvästi vähän jänitti, mutta sille riitti, että olin siinä tukena <3.

Nessa kävi tiistaina fyssarilla, koska minua on jo hetken aikaa häirinnyt juostessa jonkin sen liikeessä. Siitä ei ole ollut minkäänlaista vetoapua, juoksee kyllä siinä edessä, mutta ei vedä. Se juoksi mielestäni myös hiuksen hienosti vinossa, näkee niistä valjaista ja takapää ehkä hieman myös pompottaa. Väärässä en ollut ja Nessalla oli sekä rintaranka, että lantio jumissa. Fyssari vakkuuteli, että ne huskyvaljaat ei voi sitä jumittaa, vaan syynä on agility. Fyssari sai sen aika hyvin auki ja saatiin myös ohjeet miten itse pystyy rintaa ja lantiota venyttämään/helpottamaan. Eilen käytiinkin sitten viikon tauon jälkeen juoksemassa ja huomattavasti paremmalta taas näytti :-)


maanantai 10. helmikuuta 2014

Kansainvälisesti kaunis :-)

Näyttelyvuosi lähti käyntiin Turusta 18.1.2014 ja muutama vko ennen Turun KV näyttelyä naureskelin, että viimevuonna näyttelyyn mennessä auton mittari huiteli lähemmäs -30 astetta ja nyt oli asteet vielä reilusti plussan puolella. No ilmatila teki sen täyskännösksen ja tänä vuonna Turkuun lähdettäessä oli yli -20 pakkasta.

Briardeja oli ilmoitettu 18kpl, mutta vain 15kpl taisi kehässä pyörähtää. Nessa oli ainut valioluokassa ja sijoittui PN luokassa toiseksi ja sai cacibin.

Arvostelu:
4 years. Nice size. feminine head. very well proportioned. Correct, strong Scissorbite. Medium dark eye. Ear high set. Good neck&Back. Very well developed chest. Well angulated in front & rear. Moves well. Correct tailset. Nice coat.
Tuomari Dirk Spruyt, Belgia.

Nyt viikonloppuna oltiin Tallinnassa, mentiin jo lauantaina shoppaileemaan ja sunnuntaina pyörähdettiin kehässä. Nessa oli VSP ja sai Cacibin. Cacib oli Nessalle kymmenes ja nyt on aikarajakin täynnä, eli voidaan laittaa CIB ja CIE hakemukset eteenpäin :-)

Arvostelu:
Feminine, very good head, dark eyes, good front, very good topline, excelent chest, excelent coat, very good angulation behind, moves free.
Tuomari. Jean-Jacques Dupas, Ranska


Näyttelystä ei tullut otettua yhtään kuvaa, kehäkin oli niin nopeasti ohi, ettei ehtinyt melkein kissaa sanoa :D Koska meidän ei tarvinnut jäädä ryhmiin, niin suoritettiin vielä pika shoppailut tallinnassa ja vaihdettiin laiva aiempaan. Oikeastaan ihan mukava tulla reissusta kerrankin ihan ajoissa kotiin :-).

CIB* CIE* NORD FI SE DK BALT EE LV LT CH SE sel-13 TLNW-13 BALTW-13 BH JK2 HK1 TK2 Elouche del Pata Viento
Kelien puolesta täällä on taas tullut vettä ja lämpötila on plussan puolella. Joka tarkoittaa sitten taas sitä, että kaikki jalkakäytävät ovat kuin luistinratoja ja joudutaan hetkeksi laittaa meidän juoksuharrastus tauolle. Itsellä on kyllä nastalenkkarit, mutta ei ole järkeä Nessaa sinne laittaa liukastelemaan. Ostin sporttrackeriin sykevyönkin ja sitä kerittin jo muutama kerta käydä testaamassa.

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Briardkilpailut


Joka vuosi Suomen Briard ry palkitsee vuodessa parhaiten  menestyneet koirat. Nessa osallistui tietysti kaikkiin skapoihin mihin vaan tuloksillaan pystyi ja sijoittuikin ihan kivasti niissä :-). Aktiivinen Nessa (vai omistaja ;-) ) voitti Vuoden Aktiivibriard kilpailun yhdessä Pätkän kanssa. Nessa on myös vuoden 2011 Aktiivibriard, vuonna 2012 Nessa sijoittui toiseksi häviten pisteellä voittajan.

Näyttelybriard kisassa Nessa sijoittui toiseksi niikuin myös Vuoden pk-briard kilpailussa. Berger de Brie kisassa Nessa oli kolmas.
Vuoden Aktiivibriard 2011 ja  2013 

Nuppu osallistui kahdella näyttelyllä näyttelybriard ja veteraani kisaan. Veteraaneissa Nuppu oli kolmas (3 osallistujaa) ja näyttelybriard kilpailussa yhdellä näyttelytuloksella myöskin viimeiseksi :-)
Vuoden Veteraanibriard 2013 sija 3.



sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Kaunista

Pari viikkoa sitten vihdoin saatiin lunta ja pakkasta, hyvästi kurakelit :-) Nyt luonto on mitä kauneimmillaan, puut on kauniissa valkoisessa huurussa ja lumikin on vielä ihan puhtaan valkoista. Jos jostain purnaisin, niin aika kylmä tuli heti, eli mittari on huidellut -20 asteen hujakoilla. Pakkanen on jo vähän haitannut meidän juoksuharrastusta, vielä juostiin kun mittari näytti -18,5, mutta yli -20 oli jo liikaa. Aamuisin yleensä pakkanen on kovimmillaan, joten on suosiolla juostu vasta töiden jälkeen. Sport trackeriä selatessa hauskasti huomaa kuinka omakin kunto on lenkkien myötä kasvanut vauhdin ja matkojen osalta. Tämä projektihan on alkanut jo kesällä ja rupee olemaan Nessakin jo aika addiktoinut juoksemiseen :-D.


Vuodenvaihteen jälkeen kurakaudella vähän jo sisuunnuttiin ja kaiveltiin treenikamoja varastosta takaisin käyttöön. Kovista suunnitelmista poiketen ei kuitenkaan saatu polkastua kuin yksi nurtsijälki ja kahdet hakutreenit. Hakua kun ei kuitenkaan pysty harrastamaan kuin viikonloppuisin, arkisin ei kerkiä ennen pimeää metsään.

Jälkiä piti kyllä tehdä enemmänkin, metsänkin puolelle, mutta meidän lähimetsä on hakkuiden jälkeen täynnä risuryteikköä (ja niissä ryteikössähän tietenkin asuu käärmeitä tai muita kamalia petoja :-D) ja koska metsäjälkeä olisi myöskin viikonloppuisin harrastettava, niin ne parit päivät jäi käyttämättä. Nurtsijälkeä sen sijaan olisi pystynyt useammankin polkasemaan työpaikan nurmikolle, mutta yhteen kertaan se jäi. Hallin takana on yksi vähän leveämpi kaistale ja nurmikko menee tontin reunoja pitkin, joten harmillisesti jälkeen tulee vain yhteen suuntaan kääntyviä kulmia. Esineen ilmaisumotivaatiota on parantanut selvästi ruuan vähentäminen jäljeltä. Esineillä on vaan pikku ongelma, Nessa käyttää ne tosi helposti suussa. Metsässähän se tekee juuri sitä, ja olen oikein kannustanut siinä. Ongelmaan on auttanut se, että käskin sen muutaman kerran maahan ennen kuin kerkisi ottamaan kepin suuhun, toimiii kun ajaa jälkeä lyhyellä liinalla. Yhden esineen annoin ilmaista pitkällä liinalla ja ilmaisu oli korrekti siihen asti kunnes käytti maassa ollessa, minua odotellessa, kepin suussa. No katsotaan sitten keväällä mitä tälle saadaan tehtyä.

Hakutreenit oli mukavan haasteellisessa maastossa ja poljettiin alue ylileveäksi. Ukot etukulmiin ja tarkoitus oli ottaa löytö, löytö,tyhjä ja löytö äänellä. Tyhjän halusin ottaa puolelle missä näki miten koira menee ja otin etukulmat väärässä järjestyksessä, joten treenit menivät näin, löytö, löytö, löytö äänellä, tyhjä, löytö äänellä. Tyhjällä Nessa kääntyy oikeeseen suuntaan, mutta koska löytöä ei tule niin helposti kääntyy takaisin ja palaa taaksepäin. Tekee vähän kuin teenmuotoista pistoa. Pitää vahvistaa tuota eteenpäin menemistä, niin että saa sieltä löydön. Muuten oli oikein onnistunut treeni.

Toiset treenit olivat vielä haasteellisemmassa maastossa, toisella puolella oli näkyvyyttä, mutta siellä oli kallion "jyrkkä" reuna, joka päälle piti kiivetä että eteni tarpeeksi syvälle ja toisella puolella enemmän rytöä ja keskilinjalle huono näkyvyys. Nyt olivat maalimiehet vähän etulinjasta eteenpäin, toinen siellä kallion päällä ja toinen oli kaivautunut erittäin tiheäoksaisen kuusen alle. Se oli siis melkein umpipiilo. Ensimmäinen lähetys sinne kalliolle ja Nessa käätyi liian aikaisin, ei kiipeä kallion päälle. No uusi lähetys ja sama homma. Jouduin sen saattamaan tosi pitkälle ja sitten kiipesi. Nessa tosi helposti kiertäisi kaikki esteet. Toisella puolella kuusen alla oleva maalimies aiheutti vähän hämmennystä, koira näkee maalimiehen mutta ei kuitenkaan pääse kunnolla sen luo. Tiesin että sen on pakko olla siellä ja kun ilmaisua ei ruvennut kuulumaan, niin huusin pois ja lähetin uudelleen. Nyt irtosi haukkukin. Nessa siis oli yrittänyt tulla sinne kuusen alle myös, mutta kun ei päässyt niin ei oikein mitä tehdä. Eli se mielellään hakkuisi lähempänä. Oikea umpipiilo on sen verran erilainen, että koira ei missään kohtaa näe maalimiestä. Loput reenit meni tyhjä, tyhjä, löytö ja löytö äänellä. Kallionpuolelle tyhjälle taas saattelin sen, toiselle puolelle teki hyvän tyhjän.

Toissaviikolla meidän agility alkoi taas muutaman viikon tauon jälkeen. Ja voi taivas kun Nessa oli ihan raivostuttavan täpinöissää, kun vihdoin pääsi jotain tekemään. Onhan se ihan kiva, että koira on innoissaan lajista, mutta kun se on siinä tilassa, niin ei keskity kunnolla, mikä näkyikin sitten ensimmäisellä kierroksella kepeillä. Niitä mentiin mentaliteetillä vauhti korvaa virheet. Nyt piti antaa jo pieni kurinpalautus moisesta kohkaamisesta, niin johan pystyttiin kunnolla pujottelemaan. Suurimmat höyryt kun oli ensimmäisellä kierroksella päästetty, niin kakkoskierroksella Nessa olikin sitten jo mukavasti kuulolla.

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Vuosi pulkassa.

Vuosi on muutamia päiviä vaille käsitelty, joten taitaa olla aika listata mitä sitä vuoden aikana onkaan tapahtunut.

Tammikuussa kirjasin vuoden tavoitteita Nessan osalta näin:
"Sen verran tulevaan, että jäljen osalta tavoitteena on se JK2, tokossa jatkamme voi-luokan tahkoamista (todellista tahkoamista on ollutkin) ja näyttelyissäkin meitä näkee kotimaassa ja muutama ulkomaanreissukin saattaa olla tiedossa :-D. Hausta yritämme saada ilmaisun kuntoon ja jos se loksahtaisi paikoilleen, niin kenties korkkaamme myös haun alokasluokan".

JK2 jäljesteliin jo toukokuun alussa, joten se tavoite täyttyi jo aika aikaisin. Toki nälkä kasvoi jo syödessä, joten käytiin kolme kertaa myös voittajan jäljellä toteamassa, että maastot oli liian haastavia  (liian kalliovoittoisia :-D ) meille. Sinäsä kyllä harmitti tosi paljon, sillä koepaikat on ihan kiven alla.  Haun korkkaamista itse epäilin loppuun asti, kesän aikana ei tainnut kertyä kuin ehkä viidet hakutreenit. Mutta koska tauko oli tehnyt ihmeitä ilmaisulle ja ilmaisuongelmia ei treeni toisensä jälkeen tullut, niin uskaltauduimme oman seuran hakukokeeseen. Vaikka olikin oman seuran hakukoe, niin me ollaan tosi vähän treenattu siinä metsässä ja eikä liioin seuran kentälläkään, joten kotietua ei siis juuri ollut :-D. Eniten itseä jännitti juuri haun osuus ja se oli viimeisenä vuorossa. Kaksi ukkoa sieltä nostettii ja ykköstuloksella tehtiin siis HK1 hauskasti tasan vuoden päästä siitä kun tehtiin JK1 :-).

Tokon osalta tahkoaminen jäi rotumestruuskokeeseen, jotenkin ei ole ollenkaan inspiraatiota ollut sen suhteen.

Näyttelyissäkin meitä on näkynyt ja menestys on ollut hämmästyttävän hyvää. Nessa on ollut tänävuonna 7 kertaa Rop ja 2 kertaa VSP ja muutenkin sijoittunut hienosti PN luokassa, oli muunmoassa erikoisnäyttelyn PN2. Nessa keräsi yhteensä 8 Cacibbia, 3 suomesta, 1 virosta, 1 tanskasta, 2 liettuasta ja 1 laviasta ja pokkasi myös liudan uusia valionarvoja.  Nessa sai myös Ruotsin ensimmäisestä selection-tapahtumasta selectionne-arvon. Virossa ja Latviassa oli myös voittaja tittelit jaossa ja ne myös kotiin tuotiin. Kaikki ulkomaan sertit haettiin KV-näyttelyistä, eikä missään näyttelyssä tarvinnut keskenään olla :-).

Ensvuonna jatkamme jäljestystä ja hakuilua, kisoihinkin asti lajeissa toivottavasti päästään. Tokon osalta en aseta minkäänmoisia tavoitteita. Jos inspiraatio iskee, niin katsotaan sitten. Jos jotain yllättävää ja ihmeitä tapahtuuu, niin kenties agiliidämme ihan virallisestikkin. Tuo on kyllä vielä niin kaukaista, edelleen ohjaaja on koiran esteenä, joten jos opin ohjaamaan niin sitten. Epiksiä nyt ainakin käydään :-D. Näyttelyissä meitä näkee taas ensivuonnakin, muutaman kerran ulkomallakin :-D.

Toimiston tonttu :-D NORD &,BALT,  MVA TLNV-13 BALTV-13 SE sel-13 BH JK2 HK1 TK2  Elouche del Pata Viento
 Nuppu kävi tänävuonna kahdesti näyttelyssä. Tammikuussa Turussa sai erin ja sitten erikoisnäyttelyssä oli upeasti vielä PN 3 ja runsaslukuisessa veteraanisakissa ROP-veteraani.
CIE LT MVA LTV-06 FIV-07-08 Smooth Breeze Legacy of Witch.

Pitkän näyttelypäivän jälkeen vielä illalla leikittiin ruusukkeella :-D Oikeasti oli tarkoitus ottaa kuva ruusukkeen kanssa, mutta lähti vähän lapasesta :-).

Nuppu täytti syyskuunlopussa 11-vuotta <3
Muuten Nuppu keskittyi ja keskittyy ruoka-aikojen vahtimiseen ja rapsutusten kerjäämiseen, Nupulla on loppumaton halipula <3. Meidän veteraani on edelleen tosi pirteä ja häntä viuhuen mennä pyyhkii normaaliin tapaan. Oikeasti tuntuu, että Nuppu on jo vähän taantunut pennun tasolle, tullut suorastaan riehakkaaksi kun irti pääsee :-D. Vanhan koiran kanssa ei koskaan tiedä onko aikaa paljon vai vähän ja sydän syrjällään on lukenut uutisia Nupun kilpasisaruksien poistumisesta. Toiveissa onkin, että Nuppu meitä vielä täälä pitkään ilostuttaa <3.

Zira, neiti tättähäärä siirty veteraani-kerhoon heinäkuun loppussa ja on keskittyt lähinnä herkkujen kerjäämiseen :-). Zira Nupun tapaan keskittyy myös pysymään terveenä ja hyväkuntoisena.


Vielä ensiviikolla on edessä Nupun painajainen,  uusi vuosi raketteineen. Olisipa veteraanin kuulo jo sen verran heikentynyt, ettei niitä kuulisi, mutta kun vaan ei ole. Nuppu luultavasti löytää turvallisen paikan pimeästä kylpyhuoneesta ja ilotulitusodan jälkeen aamulla taas herää henkiin. Zira ja Nessa ei onneksi ilotulitteista stressaa ja nukkuvat lähinnä koko illan. Loppuun vielä toivottamme oikeen hyvää, iloista ja menestyksekästä Uutta Vuotta ihan jokaiselle!

tiistai 17. joulukuuta 2013

Lumi tuli, lumi meni.

Nyt on saatu nauttia niin mukavista pakkaspäivistä, kuin myös on rämmitty loskassa, kurassa ja vesisateessa. Välillä on lunta ja vähän pakkasta ja sitten kohta taas tulee vettä ja lumi lähtee ja tilalle jää kuraa ja märkää. Useimmiten vielä käy niin, että vesisateen seurauksena kaikki tiet ja polut on kuin luistinratoja. Nastakengät onkin nyt ollut pop, mutta mistä niitä koirille saisi? Eniten hirvittää Nupun kanssa, se kun ei yhtään varo ja mennä touhottaa normaaliin tapaan.  Ihanteellisessa talvessa olisi vähän lunta ja pieni pakkanen, niin että puut olisi kauniissa huurteessa ja maa olisi valkoinen, muttei liukas :-).



Kovin hiljaista on ollut treenirintamalla. Muutamat parkkipaikka tottikset on tehty työpäivän päätteeksi, muuten ollaan lähinnä vaan viikottain agiliidelty. Tokokärpänen ei ole kyllä vieläkään meitä purrut, mutta pitkästä aikaa huvin vuoksi kokeilin vieläkö Nessa muistaa kaukot. Tyttöhän oli niin innoissaan kun vihdoin jotain pääsi tekemään, että innoissaan hypähti aina seuraavaan asennonvaihtoon. Liikkuihan se tuolla tyylillä liikaa, mutta ei sille voinut kuin nauraa :-D.

Kertaalleen on myös koitettu pudotetun esineen noutoa. En oikeen tiedä, että miten sitä pitäsi treenata, joten seurauttelin Nessaa polulla, pudotin esineen ja seurautin vähän matkaa. Käännyin ja sanoin tuo :-D. Koska urpo oli ottanut valkoisen tumpun ja maakin oli lumesta valkoinen niin se hanska ei oikeasti näkynyt yhtään. Käskyn saatuaan Nessa lähti ja tuli kohta takasin sivulle kuin kysymään, niin että mitä mitä piti tuoda :-D No koitetaan sitten "tuo esine", tuolla käskyllä se lähti polulta metsään, meidän esineruutukäsky on esine :-D. Takaisintulomatkalla sitten sai hajun hanskasta ja toi. Okei ei mennyt ihan putkeen, uus yritys lyhyemmällä matkalla ja nyt taisi tulla ensimmäisellä tuo käskyllä hanska käteen. Tehtiin useampi harjoitus, osa onnistu ja osalla palasi sivulle kun ei heti löytynyt. Harjoitus olisi ollut kyllä paljon helpompi jos se esine olisi edes näkynyt, vielä kun Nessalle ei oikein tuntunut olevan selvää, että ollaanko esineruudussa vai mitä tässä tehdään. Mutta hauskaa sillä tuntui olevan kun taas vähän pääsi tekemään. Ehkä ensi kerralla sitten otetaan semmonen esine mukaan joka erottuu maastosta :-D.

Tarkkuusetsintää tehtiin kesällä nurmikolla. Sitäkään en tiedä miten sitä pitäsi treenata, tallasin pienen  alueen ja laitoin sinne 20sentin kolikon. Näytin Nessalle ruudun reunan ja sanoin etsi. Tuntui olevan aika helppo nakki ja kolikko oli äkkiä kädessä. Noita treenikertoja oli ehkä kolme. Jospa ensivuonna sitten koetetaan ruutua metsässä.

Meillä on kesästä asti ollut projektina emännän (kuulostaapa vanhalta :-D ) kunnonkohottaminen ja on Nessan kanssa juostu säännöllisesti. Onhan sitä aiemminkin silloin tällöin käynyt juoksemassa, mutta nyt ensimmäistä kertaa juoksemisesta on tullut tapa, toivottavasti pysyvä tapa ;-D. Ei me kuitenkaan juosta kun 6,5-9,5km lenkkejä, mutta kyllä siinä kuitenkin jo ehtii hiki tulla :).  Ja kun Esakin polkupyöräonnettomuuden jälkeen kipsikädessä ei pystynyt muuta liikuntaa harrastamaan , niin on Nessa käynyt myös Esan kanssa juoksemassa, Esa vaan juoksee tuplamatkaa entä minä, se on urheiluhullu :-D. Nessa juoksee huskyvaljaissa ja rupee siis olemaan koirakin jo aika hyvässä kunnossa. Ainut ongelma on että ne valjaat syö turkkia ja pitäisi löytää semmoset turkkia vähemmän kuluttavat valjaat. Eihän siinä muuten mitään, mutta jos tahtoo näyttelyissä käydä.

Siitä oljenkortena näyttelyihin, nimittäin messariin. Nessan ilmoitin lauantaille ja sunnuntaille. Lauantaina Nessa sijoittui valioluokassa kolmanneksi kera Sa:n ja sunnuntaina Nessa oli pn4. Tänävuonna ei siis jääty yhdessäkään näyttelyssä ilman Sa:ta (paitsi sieltä Latviasta haettiin maaliskuussa eh), joten ihan mukavasti meni. Tänäkään vuonna en hotellia varannut ja ajelin edestakaisin kodin ja helsingin väliä. Lauantaina oli ihan ok keli ajella, pimeää oli aamusta kun puoli kuusi lähdettiin, mutta tie oli ihan kuiva, joten mikäs siinä ajellessa. Mutta sitten sunnutaiaamuna verhoaraottaessa noteerasin, että tulee lunta ja maa oli valkoisena. Mutten ihan kiva yllätys, mutta ei kyllä luvannut hyvää ajokelille ja se olikin ihan j ä r k y t t ä vä. Tie oli ihan valkosena, taivas oli ihan valkoisena, ei puhettakaan, että pitkillä olisi nähny senkään vertaa. Siinä kohtaa, kun takavaloja ei näy edes kaukana näköpiirissä, eikä ketään tule vastaan, niin oli paikoin jo vaikea hahmottaa missä tie menee. Onneksi motarilla on 2 kaistaa ja kaistojen reunassa aurauskepit. Mutta joo, en ole tainnut tuommoisessa kelissä koskaan aiemmin ainakaan tommosta matkaa ajella. Hyvinkään jälkeen rupesi sitten jo vähän helpottaan, kun tie rupesi näkymään suolan ansioista ja liikennettäkin oli enemmän. Takaisin tulomatkalla tulikin sitten jo vettä, joka sulatti kaiken lumen ja jätti jälkeensä vaan luistinratoja.

Pistetään loppuun vielä Tiia Taipaleen kuvaama video Nessasta. Marraskuun alussa käytiin Kana-areenalla leikkimässä maalimiehen kanssa 

Nessa Kana-areena kierros 1 

Pari kierrosta leikittiin ja kolmannella kierroksella vähän humputeltiin agiesteillä.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Syksyä part2

Vai alkutalvea? vielä ei ainakaan lumi ole maassa, vaikka mennään jo marraskuun puoltaväliä. Syksy on  ihan nätti aina siihen asti kunnes vesisateet alkaa. Mä olen allerginen tälle pimeydelle ja märkyydelle. Me siirretään vielä kelloja, että varmasti tulee jo pimeetä kun pääset töistä. Ei oikeen tee mieli muutakuin hautautua sohvalle takkatulen ääreen.

Sohvalta ollaan kuitenkin pariin kertaan päästy ainakin hakuilemaan ja agiliidotkin rullaa viikoittain. Ensimmäinen hakutreeni oli kokeen palauttava, 4 valmista maalimiestä. Ensimmäisellä haukkui siihen asti kun olin paikalla, lopuilla 15-20 haukkua ja palkka. Palkattomia maalimiehiä pitäisi treenata, koska kokeessa selkeästi palkattomuus vaikutti toisella maalimiehellä, kun kolme kertaa jouduin sen sivulle käskemään. En ollut tuohon yhtään varautunut, kerran aiemmin koittanut vaan, että saan sen sieltä hallintaan ja jättänyt siihen, ettei Nessa vaan rupea kilttinä tyttönä :-D ennakoimaan. No nuo treenit vielä odottaa seuraavia treenikertoja, nyt vaan palauteltiin.

Toinen hakutreeni oli viikko sitten ja nyt treenattiin tyhjiä. Molempiin etukulmiin tyhjät ja sitten löytö, taas tyhjä ja löytö ja vielä 2  tyhjää ja löytö. Ensimmäiselle tyhjälle jouduin saattamaan aika pitkälle, että eteni tarpeeksi syvälle. Jollakin noista tyhjistä myös lähetin uudelleen , kun kääntyi liian aikaisin. Muuten ihan onnistunut treeni. Seuraavaksi treenataan ylipitkällä alueella syvälle uppoamista. Huomasin siinä treenin edetetessä, että en kutsunut Nessaa pois kun tiesin maalimiehen olevan siellä, mutta tyhjiltä huutelin. Kokeessa huusin Nessan pois, kun näin sen itse palaavan jo. Pitäis tehdä päätös, että joko huutelen sitä joka pistolta tai sitten en huuda ollenkaan kuin ehkä hyvää sieltä keskilinjalta. Toisaalta pitäisi opettaa koiralle, että tehdään tietyn kokoista laatikkoa, eikä etsitä koko aluetta kerralla.

Syksyyn on myös mahtunut muutama ulkomaanreissukin :) Lokakuun lopussa vietettiin Nooran ja Pian kanssa pitkä viikonloppu Itävallassa ranskalaistenpaimenten MM-kisoissa. Ensimmäinen ilta vietettiin Wienissä ja löytyi sieltä vähän shoppailtavaakin ;-). Vähän kylmää ja märkää (ja sumuista) oli sielläkin, mutta päivemmällä aurinko vielä ihan lämmitti :-). Tytöt otti paljo kuvia ja videoita suorituksesta, omasta kamerasta on vielä kaikki purkamatta.

Jos sitten vähän näyttelyuutisiakin :-) Vuoden ensimmäinen ja viimeinen näyttelymatka suunnatiin Riikaan. Briardeilla oli tuomarimuutos ja varasin hotellin ja laivat vasta aika viime metreillä, kun arvoin lähteäkkö vai ei. Tuomarina oli George Shchogol Georgiasta. George georgiasta oli selvästi liiketuomari, juoksutti aina koiria useita kierroksia ennenkuin teki päätöksiä Hampaista oli myös tarkka, lähes laski kaikki hampaaat. Briardeja oli ilmoitettu 6kpl, mutta kehässä esiintyi vai 4 koiraa, 3 narttua ja 1 uros. Nessa se osaa aina yllättää ja valittiin ensin parhaaksi nartuksi ja sitten vielä ropiksi :-).Ryhmiin ei jääty, että kerittiin laivaan. Tuliaisetksi näyttelystä Nessalle siis 3 uutta titteliä, Baltv-13 ja LV & Balt MVA :-). Kunniakkaasti ollaan nyt haettu kaikki ulkomaan sertit KV-näyttelyistä. Liettuassa ainoastaan Nessa on ollut ainut narttu, muuten ei olla keskenään oltu missään.

Nessa on tällä hetkellä vähän kuin kesätukassa. Juoksuvaljaat takuttaa mukavasti ja olen nyhtänyt siltä lähinnä pohjavillan pois.
NORD, FI, SE, DK, BALT, LT, LV, EE MVA SE sel-13 TLNW-13 BALTW-13 BH JK2 HK1 TK2 Elouche del Pata Viento

Nessaa ei juur kiinnostanut poseerata palkintojen kanssa :-D

Riiputettu sammakko :-D,  no joko saa tulla?

Plääh, eikö vieläkään :D