Ekat epikset

No niin pitihän se käydä kokeilemassa meidän ihka ensimmäiset epikset. Osallistuttiin jopa ihan joka luokkaankin. Missään luokassa ei olut keppejä, keinua eikä rengasta.

Aloitettiin putkiluokalla, joka molemmilla meni vähän säätämällä, mutta esteet taidettiin mennä kuitenkin ihan oikeassa järjestyksessä, muistettiin siis kaikki 13 estettä.

Seuraavaksi jatkettiin mölliluokkaan, jossa siinäkään ei kyllä ollut muutakuin hyppyjä ja putkia. Rata oli eri kuin edellinen ja löytyi ainakin yksi vähän erilainen käännös putkelta hypylle. Harmi kun ei tästä eikä edellisestäkään tullut otettua ratapiirrosta mukaan. Muistin taas kaikki 14 estettä ja osattiin ehkä molemmat jo vähän paremmin. Tulokseksi tuli 2 kieltoa ja hylätty. Nessa jätti kolmen hypyn kaarroksessa viimeisen hyppäämättä ja sujahti sen jälkeiseen putkeen, siitä siis hylky ja ensimmäinen kielto. Ohi mentiin myös viimeisestä esteestä, siitä siis toinen kielto.

Viimeisestä ns. möllikilpailu-radalta löytyypi jopa piirros:

Piirros poikkeaa sen verran, että 5 ja 18 este oli todellisuudessa yksi ja sama este. Ensin positiiviset, muistin koko radan :-D. Sitten, Nessa odotelessa kerää itsensä ihan kamalille kierroksille. Ylensä niinkuin treeneissäkin saan sen katkastua niin, että teen lähinnä odotusajat koko ajan sen kanssa jotain ja syöttelen sille nameja tms. Ongelman kiertämistä, tiedän, mutta sillä tavalla sen saa pysymään jollain tavalla liitoksissaan. No namit loppu ja siinä sitten on se liitoksistaan repeilevä koira, no pallo suuhun ja se keskittyi sitten siihen. Ja Nessalla kun on varsin "kiva" tapa tulla lussuttamaan sitä palloa ihan liki ja sitten muka "vahingossa" siinä palloa purressaan kävi myös käsivarren nahka siellä hampaiden välissä. Sattu ihan pirusti ja kun muutenkin ärsytti, kohkaava koira, niin ärsytti sitten vielä ennemmän. Toooosi hyvät edellytykset sitten kun oltiin tuosta äksönistä seuraavana vuorossa. Nessa tais sen vähän huomata, että en ollut ihan hyvissä fiiliksissä ;-), yllättävän vähän se epävarmuus sitä hidasti (ei se tosin mikään hurjan nopea edes ollut). Rata meni kuintenkin ihan ok puomille asti, puomille tulo meni sähellykseksi ja en oikeen tiedä mitä siinä tapahtu, mutta Nessa jäi jotenkin jumiiin mun selän taakse. Katso koiraa, kuinka paljon siitäkin kun jankutettu, mutta kun ei vaan muista, niin ei muista. No päästiin sitten sähellyksen jälkeen kuitenkin jatkamaan ja loppu taisi mennä ihan ok, viimeinen este tosin onnistuttiin hyppäämään väärään suuntaan. Yhtä kaikki, muistin kuitenkin koko radan (mitä suuresti epäilin :-D ) ja muuten oli kivaa, radalla ei edes sillä tavalla jännittänyt, miten normaalisti kokeessa. Osallistutaan kyllä toistekkin :-)

Agilitystä vielä sen verran että Nessan kanssa on tahkottu niitä keppejä, pikkuhiljaa alkaa sujumaan ja sitten taas ei. Nyt viimeksi tehtii aika onnistunut treeni niin, että ei ole etu palkkaa. Nessa kun ei siinä kohtaa millää malttaisi pujotella viimeistä väliä. Ja kun sitä on siitä korjailtu, niin ollaan tultu siihen, että se helposti kyselee siinä lopussa. Nyt kun ei ollut palloa odottamassa, niin ei tarvinnut kysellä. No katsotaan toimisiko tämä pidempääkin. Yleisesti ottaaen tuntuu, että väliin intoa on enemmän kun taitoa. Lähinnä silloin kun kunnolla vauhtia Nessa pujottelee hienosti vähän yli puolen välin, ja sitten kun kepit heiluu ja ns lyö vastaan, niin rytmi saattaa mennä sekaisin.

Muuten on treenirintamalla ollut aika hiljaista. Viikko sitten Nessa pääsi uudelleen paratiisiin, Hyvinkään koirakylpylään :-).  Nessa ui koko puolituntisen ja sekin jälkeen vielä aika vasten tahtoisesti poistui altaasta.