Vuosi pulkassa

Tänä vuonna kierrettiin muutamassa näyttelyissä, molempien kanssa myös erikoisnäyttelyssä sen kummemmin ei missään menestetty ja Nita taisi yhden vara-sertin saada lisää.

Tammikuusta aloitettiin Nitan kanssa agility, alkeis- ja jatkokurssin jälkeen jatkettiin viikkoryhmässä. Nyt ollaan vuosi lähes viikottain aksattu, omatoimi treenejä ei ole ollut ollenkaan, joten eteneminen on ollut vähän hidasta. Suurempia tavoitteita ei lajin puolesta ole, mutta todennäköisesti jossain kohdin virallisesti siinä startataankin. Alkuun nyt jos jossain epiksissä kävisi pyörähtämässä.

Nessa täytti pyöreitä lokakuun alussa.

 Nessa on edelleen virkeä veteraani, viime vuosina on keskitytty lähinnä vain metsälenkkeihin. Vähän katseltiin niitä tokoliikkeitä ja oltaisiin osallistuttu tokomestikseen, mutta tuli ne juoksut. Nessa on pari viimesintä vuotta käynyt vain erikoisnäyttelyissä, todennäköisesti sama meno jatkuu. Muuten vaan nautiskellaan viisaasta ja kuuliaisesta Nessasta ja naureskellaan Nitan toilailuille.

Alkukaudesta Nitan kanssa jatkettiin siitä mihin jäätiin, edelleen ei tahtonut kepit nousta jäljellä ja esineet putos ruudussa jalkoihin. Noutoa rakenneltiin omassa pihassa ja muutenkin tottista eteenpäin. Tottiksen osalta seuraaminen alkoi loksahdella aika nopeasti paikalleen. Mulla ei ollut mikään kiire BH kokeeseen, mutta kun kävin seuraamassa Mainion BH:n ja se näytti niin helpolta. Omassa seurassa oli BH parin päivän päästä ja sinne oli vapautunut paikka ja kyselin sitten josko paikka vielä oli vapaana ja olihan se. BH tehtiin siis toukokuussa ja hyvin kesti pikku Nitan vire koko kokeen.

Tokomestikset meni molempien osalta juoksuissa ja kun oli tieto että pk-rotumestiksen järjestyy, niin sitä ajatellen kesän kuluessa yritettiin saada osioita valmiiksi. Yllätävän helposti asiat sittten loksahti paikalleen kun löysi oikeat avaimet palkkaukseen.

On se vaan kyllä jännää mennä ensimmäiseen kokeeseen ja vähän entten tenten olin ilmoittautumisen kanssa, tuntui että vielä on kamalasti kaikkea kesken (mahtaako koskaan valmiiksi tullakkaan) ja lähestulkoon ilmoajan lopussa laitettiin ilmottautuminen. Ja kyllä kannatti, pikku Nita sai 1-tuloksen ensimmäisestä kokeestaan, niin saatiin tottis suoritettua hyvällä arvostelulla läpi ja metsässä kaikki sujui niikuin treeneissäkin. On se vaan se ykkösen jälkikin lyhyt kun on viimevuosina kisannut kolmosessa.

Jälki kakkosenkin paikka saatiin lokakuun lopussa ja sieltäkin saatiin Nitan kanssa uusi koulutustunnus JK2 ykköstuloksella. Sillain vaan nousi taas kaikki kepit ja esineruudusta tehokkaasti nosti ja toi kolme esinettä.

Maastokausi kun alkoi loppua talven tehdessä tuloaa korkattiin Nitan kanssa myös tokokokeet. Olihan lisenssikin ostettu koko kaudeksi. Käytiin kolme koetta ja saatiin TK1 Koulari.

Vähän sitä on itsekkin ihmeissään kuinka hienosti kaikki kokeet on mennyt. Alkuvuodesta en uskaltaltanut edes ajatella kokeita ja loppuvuodesta Nitalla on käytynynä kuusi koetta erinomaisin tuloksin ja 4 koulutustunnusta taskussa (BH JK1 JK2 TK1).

Nita on innokas ja rönsyilee usein vähän yli, mutta yllätävän hyvin sen saa keskittymään ja tehdessä se ei ryöpsähtele yli. Toisaalta se on vähän herkkis, mutta helposti löytää taas iloisen mielentilan kun vaan juttelee sille innokkaasti 😄. Sen kanssa on kyllä ollut ilo harrastaa ja on vähän kerännyt kehuja myös kentänlaidalta.
 
Jos ajatuksena oli saada itselle uusi harrastuskoira näistä linjoista mitä Nessa sisaruksineen edustaa niin valinta tuntuu oikealta. Sinänsä en tiedä oliko se kaikkein järkevintä ottaa pentu kun oli vauva tulossa, mutta en vaan voinut olla ottamatta koska, ihan äkkiä ei tule toista pentuetta mikä kiinnostaisi niin paljon, että oli valmis ottamaa vaikka fawnin tai uroksen 😄.  Vähän ajanpuutteen vuoksi Nitan tottis onkin sitten aika pitkälle rakennettu omassa pihassa leikitellen. Ihan hyvä siitä näyttää näinkin tulevan.

Ensivuotta ajatellen yritellään rakentaa seisominen kuntoon ja tottista tottista ylipäätään. Jäljenosalta pitäisi sitä janaa treenailla ja jos tokossa meinaa vielä kisata niin tutustua sääntöihin ja opetella uusia liikkeitä.Tulevana vuonna päästään toivottavasti myös korkkaamaan jäljeltä kolmosluokka. Haun osalta en osaa sanoa onko meillä enää ryhmää, jokatapauksessa treenejä on liian vähän. Ilmaisua voisi tosin treenailla, tätä nykyä Nitasta taitaa tulla haukkuva. Katsotaan mihin taas aika riittää, mutta ainakin yritetään 😊.

Nitalle TK1

Päästiin varapaikalta Tamskin tokokokeeseen 1.12. Ihan kiva niin saatiin heti käytettyä viime kokeesta voitetut lahjakortit.

Tällä kertaa alokkaassa oli 16 koiraa ja tuomarina oli Riitta Räsänen.
Järjestys oli muuten sama kuin viimeksikin  paitsi paikkamakuut suoritettiin viimeisenä.
Olipa muuten jotenkin pitkä päivä kun piti vielä suorituksen jälkeen jäädä odotteleen paikkamakuut.
Seuraamisesta saatiin 8,5p kommettina, että on se ainakin innokas ja pitää kyllä paikkansa. Pikkusen painoi. Maahanmenosta 9,5p hyvin putos mutta jäi vähän vinoon. Luoksetulosta 9p, en oikein tiedä mihin piste putos, olisko se vähän hypähtänyt sivulle. Kapulan pidossa nyt koitin, että pitää sivulla ojatun kapulaa, sillä siinä sivulla se ote tuntuu olevan vakaampi. Sepäs sitten se kapula putos suusta ennenkun kerkesin ottaa kiinni. Saatiin siitä kuitenkin 7p, luulin että meni nollaksi :-D Mulla oli ääni käheänä ja kaukoissa teki kyllä ihan hyvät kaukot, istuminen jäi kai vähän vajaaksi, maahan plätsähti nopsahti. Sivulle nousuun se tarvitsi sitten 2 käskyä, kaukoista 8p. Hypystä 10p. Paikkamakuussa tarvitsi myös toisen käskyn sivulletuloon. Ensimmäisellä käskyllä mun ääni ihan särky ja kuulosti lähinnä kukon kiekaisulta, toinen käsky sitten tuli jo paremmin ja sitten nousi. edit. Pisteitä oli ilmeisesti merkitty väärin lappuun ja Kokonaisvaikutus oli 8p ja kokonaispisteet siis 165,5p  1-tulos.

Kolmas ykköstulos saatiin sitten perjataina 13.12 Ylöjärven iltakokeesta. Tuomari oli Juha Kurtti. Alokkaassa oli 7 koiraa ja järjestys sama kuin edellisessä kokeessa ja mulla edelleen joku flunssapöpö jyllää. Seuraamisessa oli taas intoa ja tekemisen riemua, vähän aukesi ja astuin vahingossa tassulle, johon Nita kommentoi, muuten ok, siitä 8. Liikkeestä maahan putos hyvin, mutta juuri kun olin palaamassa alkoi hallin ulkopuolella joku koira haukkua/räyhätä ja se kaikui hallissa. Nita tuosta häiriintyi ja jäi kuuntelemaan sitä hakuntaa ja nousi vasta toisella käskyllä sivulle, siitä 8. Luoksetulosta, kapulanpidosta, kaukoista ja hypystä 10, niissä ei kummempia, kapulaakin piti suht rauhassa suussa. Paikkamakuussa Nita makasi kolmen ryhmässä keskellä. Hyvin kesti taas viereisten käskyt. Ennakkoon vähän mietin mitä Nita tykkää kun näin että molemmat vieressä olevat vinkuu ja piippaa. Toinen niistä vielä vilkuili Nitaa, korvien asennosta kyllä näin, että häiritsee ja kun ei muuta voinut niin laittoi pään jalkojen väliin. Molemmat vinkuvat koirat kyllä onneksi pysyi paikallaan. Mulla on huonoja kokemuksia noista tokon paikkamakuista, koska mun koiraa on tultu kolme kertaa härkkimään paikkamakuussa. Ziraa alokkaassa ja voittajassa ja Nessaa avoimessa, avoimessa oltiin vanhoilla säännöillä piilossa. Luojan lykky, että kukaan niistä härkkineistä ei oo hyökännyt kimppuun.
No sitten kun aika oli täysi ja palattiin koirien viereen, niin ehkä isoimmin näky että ei olla treenattu liikettä ollenkaan,  varsinkaan liikkuurin kanssa tai ylipäätään ryhmäpaikallamakuuta. Nitan katse sitten seurasi liikkeen ohjaajaa ja nousi vasta toisella käskyllä sivulle. Kalliita pisteitä menettää paikkamakuussa. Kokonaisvaikutuksesta saatiin 10 ja kokonaispisteitä 182p kp 1-tulos sija 2/7 ja koulutustunnus TK1.

Se oli sitten Nitan neljäs koulutustunnus tällä kaudella😊. Sen verran kyllä tokojutut kiinnostaa, että ilmottauduttiin kevätkaudelle tokovalkkuun. Nyt on alimmat luokat käyty ja pitää ihan uutta alkaa opettelemaan, aloitetaan tutustumalla niihin avoimen liikkeisiin.