tiistai 31. joulukuuta 2019

Vuosi pulkassa

Tänä vuonna kierrettiin muutamassa näyttelyissä, molempien kanssa myös erikoisnäyttelyssä sen kummemmin ei missään menestetty ja Nita taisi yhden vara-sertin saada lisää.

Tammikuusta aloitettiin Nitan kanssa agility, alkeis- ja jatkokurssin jälkeen jatkettiin viikkoryhmässä. Nyt ollaan vuosi lähes viikottain aksattu, omatoimi treenejä ei ole ollut ollenkaan, joten eteneminen on ollut vähän hidasta. Suurempia tavoitteita ei lajin puolesta ole, mutta todennäköisesti jossain kohdin virallisesti siinä startataankin. Alkuun nyt jos jossain epiksissä kävisi pyörähtämässä.

Nessa täytti pyöreitä elokuun alussa.













 Nessa on edelleen virkeä veteraani, viime vuosina on keskitytty lähinnä vain metsälenkkeihin. Vähän katseltiin niitä tokoliikkeitä ja oltaisiin osallistuttu tokomestikseen, mutta tuli ne juoksut. Nessa on pari viimesintä vuotta käynyt vain erikoisnäyttelyissä, todennäköisesti sama meno jatkuu. Muuten vaan nautiskellaan viisaasta ja kuuliaisesta Nessasta ja naureskellaan Nitan toilailuille.

Alkukaudesta Nitan kanssa jatkettiin siitä mihin jäätiin, edelleen ei tahtonut kepit nousta jäljellä ja esineet putos ruudussa jalkoihin. Noutoa rakenneltiin omassa pihassa ja muutenkin tottista eteenpäin. Tottiksen osalta seuraaminen alkoi loksahdella aika nopeasti paikalleen. Mulla ei ollut mikään kiire BH kokeeseen, mutta kun kävin seuraamassa Mainion BH:n ja se näytti niin helpolta. Omassa seurassa oli BH parin päivän päästä ja sinne oli vapautunut paikka ja kyselin sitten josko paikka vielä oli vapaana ja olihan se. BH tehtiin siis toukokuussa ja hyvin kesti pikku Nitan vire koko kokeen.



Tokomestikset meni molempien osalta juoksuissa ja kun oli tieto että pk-rotumestiksen järjestyy, niin sitä ajatellen kesän kuluessa yritettiin saada osioita valmiiksi. Yllätävän helposti asiat sittten loksahti paikalleen kun löysi oikeat avaimet palkkaukseen.


On se vaan kyllä jännää mennä ensimmäiseen kokeeseen ja vähän entten tenten olin ilmoittautumisen kanssa, tuntui että vielä on kamalasti kaikkea kesken (mahtaako koskaan valmiiksi tullakkaan) ja lähestulkoon ilmoajan lopussa laitettiin ilmottautuminen. Ja kyllä kannatti, pikku Nita sai 1-tuloksen ensimmäisestä kokeestaan, niin saatiin tottis suoritettua hyvällä arvostelulla läpi ja metsässä kaikki sujui niikuin treeneissäkin. On se vaan se ykkösen jälkikin lyhyt kun on viimevuosina kisannut kolmosessa.


Jälki kakkosenkin paikka saatiin lokakuun lopussa ja sieltäkin saatiin Nitan kanssa uusi koulutustunnus JK2 ykköstuloksella. Sillain vaan nousi taas kaikki kepit ja esineruudusta tehokkaasti nosti ja toi kolme esinettä.

Maastokausi kun alkoi loppua talven tehdessä tuloaa korkattiin Nitan kanssa myös tokokokeet. Olihan lisenssikin ostettu koko kaudeksi. Käytiin kolme koetta ja saatiin TK1 Koulari.



Vähän sitä on itsekkin ihmeissään kuinka hienosti kaikki kokeet on mennyt. Alkuvuodesta en uskaltaltanut edes ajatella kokeita ja loppuvuodesta Nitalla on käytynynä kuusi koetta erinomaisin tuloksin ja 4 koulutustunnusta taskussa (BH JK1 JK2 TK1).

Nita on innokas ja rönsyilee usein vähän yli, mutta yllätävän hyvin sen saa keskittymään ja tehdessä se ei ryöpsähtele yli. Toisaalta se on vähän herkkis, mutta helposti löytää taas iloisen mielentilan kun vaan juttelee sille innokkaasti 😄. Sen kanssa on kyllä ollut ilo harrastaa ja on vähän kerännyt kehuja myös kentänlaidalta.
 
Jos ajatuksena oli saada itselle uusi harrastuskoira näistä linjoista mitä Nessa sisaruksineen edustaa niin valinta tuntuu oikealta. Sinänsä en tiedä oliko se kaikkein järkevintä ottaa pentu kun oli vauva tulossa, mutta en vaan voinut olla ottamatta koska, ihan äkkiä ei tule toista pentuetta mikä kiinnostaisi niin paljon, että oli valmis ottamaa vaikka fawnin tai uroksen 😄.  Vähän ajanpuutteen vuoksi Nitan tottis onkin sitten aika pitkälle rakennettu omassa pihassa leikitellen. Ihan hyvä siitä näyttää näinkin tulevan.

Ensivuotta ajatellen yritellään rakentaa seisominen kuntoon ja tottista tottista ylipäätään. Jäljenosalta pitäisi sitä janaa treenailla ja jos tokossa meinaa vielä kisata niin tutustua sääntöihin ja opetella uusia liikkeitä.Tulevana vuonna päästään toivottavasti myös korkkaamaan jäljeltä kolmosluokka. Haun osalta en osaa sanoa onko meillä enää ryhmää, jokatapauksessa treenejä on liian vähän. Ilmaisua voisi tosin treenailla, tätä nykyä Nitasta taitaa tulla haukkuva. Katsotaan mihin taas aika riittää, mutta ainakin yritetään 😊.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti