torstai 27. elokuuta 2020

Kesäloma ja kolmosen korkkaus

 Kevät meni melko huristen ja sitten tuli Korona ja erilainen arki. Melissa oli päikystä pois Maaliskuun puolesta välistä Toukokuun puoleenväliin, joten ei siinä paljon muuta kerennyt kuin läpsystä aina vaihtaa Esan vuorojen mukaan. Ei sillain ehkä mailman helpoin ole tehdä etätöitä koneella reilu 2-vuotiaan kanssa, mutta siitäkin selvittiin. 

Treenamisen suhteen on ollut kyllä ihan lusmuilun super vuosi, sitä jotenkin oli niin koronaa ja on vieläkin, ettei oikein ole saanut aikaiseksi tehdä oikein mitään. Olisinko kesän aikana tehnyt vaikka 4 jälkeä lähemetsään ja joka kerralla taisi jäädä 1 keppi. Hellejakson aikana piti käydä koittamassa kulkeeko se jälki kuumassa ja kuivassa ja ihan hyvin siitäkin suoriuduttiin.

Pari kertaa päästiin ajamaan vierasta jälkeä ja muutama esineruutu. Mä en oikein edes tajunnut, että virkkuun on alkanut ilmestyä kokeita :-D No se onkin sitten mielenkiintoista yrittää kokeeseen kun ei välttämättä pääse koko soittoaikana läpi. 

Kesäloma alkoi Heinäkuun puolesta välistä, melko sateisteista oli niikuin mun  lomalla normaalisti onkin :-D mutta valkattiin semmoset sadettomat päivät ja tehtiin vähän vähän lähiseuturetkiä. Ensimmäin retki tehtiin Kiviniityn kotieläinpuistoon, joka onkin ihan yllättävän lähellä, vaan 20 min kotoa :-D








Olihan siellä jos jonkinlaisia eläimiä, sattui vaan niin lämmin päivä, että monet eläimet mieluusti pötkötteli tallissa/kopissa. Melissa olis viihtynyt varmaan koko päivän syöttättämässä lammasta :-D

Pidemmällä käytiin Naantalissa Muumimaailmassa, siellä oli oikein kiva aurinkoinen päivä ja sillä välin kotona tuli kaatamalla vettä :-D

 








Ne isot muumihahmot oli alkuunsa melkoisen jänniä, mutta ehkä noin kolmannella moikkauskerralla Melissa uskalti jo heittää läpyjä ja halia. Ne hahmot otti lapset kyllä niin ihanasti, että varmasti vieraillaan Muumimaailmassa toistekkin.

Kolmannella lomaviikolla lähettiin sitten katsomaan Pandoja Ähtäriin.








Olihan siellä vaikka minkälaisia eläimiä, mutta koska oli niin lämmin päivä  niin suurin osa vaan pötkötteli jossain. Melissan mielestä hauskinta oli farmillla lehmät ja hevoset :-)

Muuten vaan monta kertaa retkeiltiin Pinsiössä, tosi hienoja paikkoja kierrellä järviä. Eväät oli mukana tottakai ja kolmesta neljään evästaukoa pidettiin aina retkillä :-D







Jossain kohdin sitten heräsin sen virkunkin suhteen ja taisin kahteen kokeeseen yritää edes pääsemättä puhelimella läpi, mutta kolmennesta saatiin sitten varapaikka.  Elokuulle saatiin myös soittoaikana paikka oman seuran kokeeseen. Kun olin purnannut, että kun ei pääse kokeeseen niin meillä olikin sitten jo 2 koepaikkaa kun päästiin myös siltä varapaikalta kokokeeseen.

Ensimmäinen koe oli 8.8 Hämeenkyrössä ja juur sinä vkonloppuna tuli sitten yli 27 asteen helle. Nita on aiempina vuosina minusta melko voimakkaasti reagoinut kuumaa, mutta tänä vuonna on minusta sietänyt sitä lämpöä jo paremmin. Koe aloitettiin jäljellä, janalle jätettiin 2p kun taisi saada hajun jo aika kaukaa. On se kolmosen jälki vaan pitkä ja keppivälit etenkin, siinä ehtii kyllä moneen kertaan miettiä ollaanko oikealla jäljellä ollenkaan. Kyllä se niin loogisesti teki niitä kulmia ja eteni varmasti että ei voinut kuin seurata. Täsmälleen kaavion mukaan mentiin, mutta silti meiltä molemmilta jäi kakkoskeppi metsää, jäljeltä siis 148p

Esineruutu kuumassa ehkä mietitytti eniten, mutta hienosti nousi kaikki neljä esinettä. Kahdella esineellä tuli vanha ongelma esiin että se jäisi pelaamaan sillä noin parin metrin päähän, näin jo sen ilmeestä ja sanoi tule tms ja sitten toi loppuun. Esineistä saatiin 27p.

Tottis nyt oli ihan hyvä tottis, virheet tehtiin esteillä ja saatiin 80p. Hypyllä se hyppäsi ja hypyn jälkeen kääntyi että häh, mitä sanoit. En todellakaan tiedä sanoinko se "tuo" myöhään vai mikä se oli.  no toisella tuo käskyllä sitten haki kapulan ja hyppäsi takaisin. A:lla sitten syystä tai toisesta hyppäsi huonosti takas ja ei saanut kammettua itseään yli vaan valui siitä harjalta takas alas, sieltä esteen takaa sitten kapula suussa katsoi, että en vaan enää tästä pääse ja tuotuo ja sitten vähän nöyristellen tuli. Eteen meni täysiä ja nopsasti maahan.

Saatiin siis ensimmäisestä kolmosen kokeesta 2-tulos ja koulutustunnus JK3.

Ennen Tampereen koetta tehtiin sitten muutama esineruutu niin,  että leikittiin kunnolla kaikilla tuoduilla esineillä. Taidettiin tehdä 2 jälkeä ja muuten vain pari janaa.

Tampereen koe oli 22.8 ja taas aloitettiin maastoilla. Nyt Nita poimi janalta ensin jonkun väärän jäljen oikeelle ja käskettiin takas janalle ja kohta oltiin sitten takajäljellä vasemmalla ja siitä kun sen käänsin niin se varmaan sitten otti sen jäljen minkä se ensin löysi. Siinä sitten hetken pyörittyään lähettiin oikeaa jälkeä. Voi jessun sentään noin katastrofaalista janaa ei olla koskaan tehtykään. Alkuun en ollut ollenkaan varma ollaanko edes oikealla jäljellä, Nita jäljesti vielä ekalle kepille tosi korkealla nenällä, mitä se ei oikeestaan koskaan tee, että olin melko varma että jotain elukkaa kuitenkin jäljestää kunnes nousi ensimmäinen keppi :-D  ja niin nousi kaikki loputkin kepit.

Janalle kuitenkin jätettiin 12p eli jäljeltä 158p

Esineruudussa nopsasti löyty 3 esinettä, mutta sitten se taisi jäädä jotenkin kiinni niihin hajuihin missä oli ollut jo esine ja neljäs jäi sinne. Kuitekin niin reipas esitys oli ja tuomari kehui kuinka tarkkanenäinen koira, että saatiin 24p.  Ohjaaja sai melkoisesti nuhteita janatyöskentelystä kun en mitenkään ohjaa sitä koiraa, noh kun en oikeesti oikein tiedä mitä janalla ylipäätään saa tehdä niin Nita sai ihan ite ratkoa ne ongelmat siellä.

Tottista ei onneksi tarvinnut tehdä salamoita väistellen niikun se ennakkoon oli luvannut. Nita suoritti viimeisessä parissa ja suorituksen aikana melkoisen tummia pilviä alkoi kerääntymään, mutta säilyttiin kuivana. Nita oli hieno ja kerrankin päästiin tekemään tottis ilman liike tai muitakaan isoja virheitä. Liikkestä istumisessa se lähtiessä ylläen haukahti ja kuulemma annoin jonkun vartaloavun, vaikka oikein keskityin kävelemään vaan suoraan. Se oli nopea, mutta meni sitten syystä tästä hyväksi. Muutenkin arvostelu oli hyvää ja erittäin hyvää. Tottiksesta 87p, eli jäätiin pisteen päähän 1-tuloksesta.

Mutta ihan hienoa tulosvarmuutta, super Nita.




 
 
 
Ainiin korkattiin me aksakisatkin, nyt on 4 starttia takana, joista 1 tulos hyppäriltä 10p. Se on niin kerkiäväinen ja minä niin myöhässä ohjauksissani, että se se meni jo :-P
 

 

tiistai 31. joulukuuta 2019

Vuosi pulkassa

Tänä vuonna kierrettiin muutamassa näyttelyissä, molempien kanssa myös erikoisnäyttelyssä sen kummemmin ei missään menestetty ja Nita taisi yhden vara-sertin saada lisää.

Tammikuusta aloitettiin Nitan kanssa agility, alkeis- ja jatkokurssin jälkeen jatkettiin viikkoryhmässä. Nyt ollaan vuosi lähes viikottain aksattu, omatoimi treenejä ei ole ollut ollenkaan, joten eteneminen on ollut vähän hidasta. Suurempia tavoitteita ei lajin puolesta ole, mutta todennäköisesti jossain kohdin virallisesti siinä startataankin. Alkuun nyt jos jossain epiksissä kävisi pyörähtämässä.

Nessa täytti pyöreitä lokakuun alussa.













 Nessa on edelleen virkeä veteraani, viime vuosina on keskitytty lähinnä vain metsälenkkeihin. Vähän katseltiin niitä tokoliikkeitä ja oltaisiin osallistuttu tokomestikseen, mutta tuli ne juoksut. Nessa on pari viimesintä vuotta käynyt vain erikoisnäyttelyissä, todennäköisesti sama meno jatkuu. Muuten vaan nautiskellaan viisaasta ja kuuliaisesta Nessasta ja naureskellaan Nitan toilailuille.

Alkukaudesta Nitan kanssa jatkettiin siitä mihin jäätiin, edelleen ei tahtonut kepit nousta jäljellä ja esineet putos ruudussa jalkoihin. Noutoa rakenneltiin omassa pihassa ja muutenkin tottista eteenpäin. Tottiksen osalta seuraaminen alkoi loksahdella aika nopeasti paikalleen. Mulla ei ollut mikään kiire BH kokeeseen, mutta kun kävin seuraamassa Mainion BH:n ja se näytti niin helpolta. Omassa seurassa oli BH parin päivän päästä ja sinne oli vapautunut paikka ja kyselin sitten josko paikka vielä oli vapaana ja olihan se. BH tehtiin siis toukokuussa ja hyvin kesti pikku Nitan vire koko kokeen.



Tokomestikset meni molempien osalta juoksuissa ja kun oli tieto että pk-rotumestiksen järjestyy, niin sitä ajatellen kesän kuluessa yritettiin saada osioita valmiiksi. Yllätävän helposti asiat sittten loksahti paikalleen kun löysi oikeat avaimet palkkaukseen.


On se vaan kyllä jännää mennä ensimmäiseen kokeeseen ja vähän entten tenten olin ilmoittautumisen kanssa, tuntui että vielä on kamalasti kaikkea kesken (mahtaako koskaan valmiiksi tullakkaan) ja lähestulkoon ilmoajan lopussa laitettiin ilmottautuminen. Ja kyllä kannatti, pikku Nita sai 1-tuloksen ensimmäisestä kokeestaan, niin saatiin tottis suoritettua hyvällä arvostelulla läpi ja metsässä kaikki sujui niikuin treeneissäkin. On se vaan se ykkösen jälkikin lyhyt kun on viimevuosina kisannut kolmosessa.


Jälki kakkosenkin paikka saatiin lokakuun lopussa ja sieltäkin saatiin Nitan kanssa uusi koulutustunnus JK2 ykköstuloksella. Sillain vaan nousi taas kaikki kepit ja esineruudusta tehokkaasti nosti ja toi kolme esinettä.

Maastokausi kun alkoi loppua talven tehdessä tuloaa korkattiin Nitan kanssa myös tokokokeet. Olihan lisenssikin ostettu koko kaudeksi. Käytiin kolme koetta ja saatiin TK1 Koulari.



Vähän sitä on itsekkin ihmeissään kuinka hienosti kaikki kokeet on mennyt. Alkuvuodesta en uskaltaltanut edes ajatella kokeita ja loppuvuodesta Nitalla on käytynynä kuusi koetta erinomaisin tuloksin ja 4 koulutustunnusta taskussa (BH JK1 JK2 TK1).

Nita on innokas ja rönsyilee usein vähän yli, mutta yllätävän hyvin sen saa keskittymään ja tehdessä se ei ryöpsähtele yli. Toisaalta se on vähän herkkis, mutta helposti löytää taas iloisen mielentilan kun vaan juttelee sille innokkaasti 😄. Sen kanssa on kyllä ollut ilo harrastaa ja on vähän kerännyt kehuja myös kentänlaidalta.
 
Jos ajatuksena oli saada itselle uusi harrastuskoira näistä linjoista mitä Nessa sisaruksineen edustaa niin valinta tuntuu oikealta. Sinänsä en tiedä oliko se kaikkein järkevintä ottaa pentu kun oli vauva tulossa, mutta en vaan voinut olla ottamatta koska, ihan äkkiä ei tule toista pentuetta mikä kiinnostaisi niin paljon, että oli valmis ottamaa vaikka fawnin tai uroksen 😄.  Vähän ajanpuutteen vuoksi Nitan tottis onkin sitten aika pitkälle rakennettu omassa pihassa leikitellen. Ihan hyvä siitä näyttää näinkin tulevan.

Ensivuotta ajatellen yritellään rakentaa seisominen kuntoon ja tottista tottista ylipäätään. Jäljenosalta pitäisi sitä janaa treenailla ja jos tokossa meinaa vielä kisata niin tutustua sääntöihin ja opetella uusia liikkeitä.Tulevana vuonna päästään toivottavasti myös korkkaamaan jäljeltä kolmosluokka. Haun osalta en osaa sanoa onko meillä enää ryhmää, jokatapauksessa treenejä on liian vähän. Ilmaisua voisi tosin treenailla, tätä nykyä Nitasta taitaa tulla haukkuva. Katsotaan mihin taas aika riittää, mutta ainakin yritetään 😊.

sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Nitalle TK1

Päästiin varapaikalta Tamskin tokokokeeseen 1.12. Ihan kiva niin saatiin heti käytettyä viime kokeesta voitetut lahjakortit.

Tällä kertaa alokkaassa oli 16 koiraa ja tuomarina oli Riitta Räsänen.
Järjestys oli muuten sama kuin viimeksikin  paitsi paikkamakuut suoritettiin viimeisenä.
Olipa muuten jotenkin pitkä päivä kun piti vielä suorituksen jälkeen jäädä odotteleen paikkamakuut.
Seuraamisesta saatiin 8,5p kommettina, että on se ainakin innokas ja pitää kyllä paikkansa. Pikkusen painoi. Maahanmenosta 9,5p hyvin putos mutta jäi vähän vinoon. Luoksetulosta 9p, en oikein tiedä mihin piste putos, olisko se vähän hypähtänyt sivulle. Kapulan pidossa nyt koitin, että pitää sivulla ojatun kapulaa, sillä siinä sivulla se ote tuntuu olevan vakaampi. Sepäs sitten se kapula putos suusta ennenkun kerkesin ottaa kiinni. Saatiin siitä kuitenkin 7p, luulin että meni nollaksi :-D Mulla oli ääni käheänä ja kaukoissa teki kyllä ihan hyvät kaukot, istuminen jäi kai vähän vajaaksi, maahan plätsähti nopsahti. Sivulle nousuun se tarvitsi sitten 2 käskyä, kaukoista 8p. Hypystä 10p. Paikkamakuussa tarvitsi myös toisen käskyn sivulletuloon. Ensimmäisellä käskyllä mun ääni ihan särky ja kuulosti lähinnä kukon kiekaisulta, toinen käsky sitten tuli jo paremmin ja sitten nousi. edit. Pisteitä oli ilmeisesti merkitty väärin lappuun ja Kokonaisvaikutus oli 8p ja kokonaispisteet siis 165,5p  1-tulos.

Kolmas ykköstulos saatiin sitten perjataina 13.12 Ylöjärven iltakokeesta. Tuomari oli Juha Kurtti. Alokkaassa oli 7 koiraa ja järjestys sama kuin edellisessä kokeessa ja mulla edelleen joku flunssapöpö jyllää. Seuraamisessa oli taas intoa ja tekemisen riemua, vähän aukesi ja astuin vahingossa tassulle, johon Nita kommentoi, muuten ok, siitä 8. Liikkeestä maahan putos hyvin, mutta juuri kun olin palaamassa alkoi hallin ulkopuolella joku koira haukkua/räyhätä ja se kaikui hallissa. Nita tuosta häiriintyi ja jäi kuuntelemaan sitä hakuntaa ja nousi vasta toisella käskyllä sivulle, siitä 8. Luoksetulosta, kapulanpidosta, kaukoista ja hypystä 10, niissä ei kummempia, kapulaakin piti suht rauhassa suussa. Paikkamakuussa Nita makasi kolmen ryhmässä keskellä. Hyvin kesti taas viereisten käskyt. Ennakkoon vähän mietin mitä Nita tykkää kun näin että molemmat vieressä olevat vinkuu ja piippaa. Toinen niistä vielä vilkuili Nitaa, korvien asennosta kyllä näin, että häiritsee ja kun ei muuta voinut niin laittoi pään jalkojen väliin. Molemmat vinkuvat koirat kyllä onneksi pysyi paikallaan. Mulla on huonoja kokemuksia noista tokon paikkamakuista, koska mun koiraa on tultu kolme kertaa härkkimään paikkamakuussa. Ziraa alokkaassa ja voittajassa ja Nessaa avoimessa, avoimessa oltiin vanhoilla säännöillä piilossa. Luojan lykky, että kukaan niistä härkkineistä ei oo hyökännyt kimppuun.
No sitten kun aika oli täysi ja palattiin koirien viereen, niin ehkä isoimmin näky että ei olla treenattu liikettä ollenkaan,  varsinkaan liikkuurin kanssa tai ylipäätään ryhmäpaikallamakuuta. Nitan katse sitten seurasi liikkeen ohjaajaa ja nousi vasta toisella käskyllä sivulle. Kalliita pisteitä menettää paikkamakuussa. Kokonaisvaikutuksesta saatiin 10 ja kokonaispisteitä 182p kp 1-tulos sija 2/7 ja koulutustunnus TK1.
Se oli sitten Nitan neljäs koulutustunnus tällä kaudella😊. Sen verran kyllä tokojutut kiinnostaa, että ilmottauduttiin kevätkaudelle tokovalkkuun. Nyt on alimmat luokat käyty ja pitää ihan uutta alkaa opettelemaan, aloitetaan tutustumalla niihin avoimen liikkeisiin.

tiistai 19. marraskuuta 2019

Tokokorkkaus

Nitan piti osallistua tokon alokasluokkaan jo rotumestiksessä, mutta juoksu torppasi silloin sen suunnitelman. Nita jo aika pitkälle osaa tokon alokasluokan liikkeet ennestään, ainoastaan kaukokäskyt piti opettaa. Muuten ei olla kyllä tokoa sen kummemmin treenattu.

Nyt kun maastolajit on jäänyt pikkuhiljaa talvitauolle, niin ajattelin että kun lisenssi ostettu, niin voisi käydä sen tokokeenkin.

Sunnuntaina 10.11 sitten Tamskin kokeesta ostettiin se vihreä kilpailukirja. Alokasluokassa oli 8 kilpailijaa, Nita suoritti toiseksi viimeisenä. Paikallamakuut oli kahdessa ryhmässä. Tuo paikkamakuu on ainut mitä ei nyt olla kuin kerran päästy treenaamaan ryhmässä. Hennan kanssa viikko aiemmin otettiin ihan vaan treeninä ettei totella muiden maahan tai sivulle/istu käskyjä. Joitain olisi kyllä jo uskonutkin, mutta ihan onnistuneitakin settejä saatiin.

Kokeessa sitten hienosti kesti muiden käskyt ja paikallamakuusta saatiin 10.

Mä kun en ole uusilla säännöillä kisannut kuin voitajassa niin seurasin pari ensimmäistä koirakkoa ja muutekin välillä vilkuilin muiden suorituksia, muutamalla tuli joku liikevirhe mutta suurin osa sai hyviä pisteitä.

Nitan vuorolla en ihan nähnyt kaikkia meidän pisteitä, muutakuin paikallamakuusta saatiin 10 ja seuraamisesta  9, Nita on varmaan vähän turhan tiivis. Kapulan pidosta 9, vähän puree, hypystä saatiin 10 ja kokonaisvaikutus 10. Kaiken se suoritti oikein ja lisäkäskyjä ei tarvittu

No sitten tuloksia luetellessa aattelin, että ei varmaan sijoituttu ja odotin kokoajan koska ne sanoo mun nimen, mutta oho sanoivat sen vasta sitten kun luokanvoittaja kerrottiin :-D Saatiin kaikesta muusta 10 ja tulos 195p kp 1/8 sija. Tiukkaa oli kärkikolmikossa, kun toinen sai 194p kp, ja kolmas 193p kp.

Se oli sitten varmaan se paikallamakuu, sillä mielestäni siellä ei saanut kuin kolme 10p ja liikeessä on kerroi 4

Mutta noin muuten, mulla oli kyllä siellä jotenkin semmoinen fiilis, että ne kaikki muut oli jotain pro tokotyyppejä ja itse oli vähän vierailla vesillä pk-harrastajana tokokokeessa :-D

Aattelin nyt kuitenkin, että jos sitä TK1 koularia yrittäisi. Katsotaan löydänkö motivaatiota opettelemaan tokon ylempien luokkien liikkeitä
Oli kyllä hienot ja herkulliset palkinnot



maanantai 28. lokakuuta 2019

Nessa 10v ja Nitalle JK2

Nessa täytti 10v 8.10. On se vaan ihan käsittämätöntä, että vasta juuri lennettiin yhdessä Sveitsistä ja nyt siitä reissusta alkaa olla joulukuun alussa jo 10v ja minkälainen kultakimpale sieltä silloin tulikaan 💓.

Ei ollut koskaa tarkoitus ottaa kolmatta koiraa, olin nähnyt Nessan emän NE:ssä, kivannäköinen musta narttu leikki patukalla handlerinsa kanssa. Seuraavana vuonna Ziralla todettiin sydänvika (keuhkovaltimoahtauma) ja lääkäri sanoi, että kaikki fyysisesti raskaat lajit pois. Meillä oli Tampereen seudun briardiporukan kesken saunailta, harmittelin sitä Ziran sydäntä ja Noora kysyi "Muistatko sen kivan mustan nartun silloin NE:ssä, sillä olisi pentuja" ja siitä se ajatus sitten lähti.

Esalle perustelin kolmatta koiraa, että mieti jos ajaisit rallia. Olisi kaksi ralliautoa, joista toisesta olisi iskarit ja jouset rikki ja toisesta moottori. Kumpaakaan et voisi korjata, niin ostaisitko itsellesi uuden auton vai yrittäisitkö pärjätä niillä rikkinäisillä. Nupulla oli E/E lonkat, Ziralla sydänvika. Muutaman päivän se mietti ja sanoi, että no otetaan se pentu 😄. Mutta oli se kolmas koira itsellekkin vähän, että järki sanoi ei, mutta mieli ei uskonut

Jotta kasvattaja möi meille pennun, niin siellä oli käytävä. Toki olihan se muutenkin kiva käydä pallottelemassa pentuja ja nähdä emä vielä uudelleen ja kasvattajat. Narttuja oli 4, joista kasvattajat piti kaksi, yksi oli menossa pentueen isän kasvattajalle (Nitan emä Etsabe) ja yksi olisi sitten meille.  Oli kivata tavata kasvattajatkin ja vaikka vähän auttavasti puhuivat Englantia, niin livenä tuli kyllä ihan mainiosti ymmärretyksi puolin ja toisin. Nessan kävin sitten noutamassa Zhurichin lentokentältä, kasvattajan mukanan oli veli Edy Lee omistajansa kanssa. Reipas pikku Nessa meni lentokentällä kuin missä vaan, vähän kyllä protestoi kun piti mennä kassiin ja onneksi nukkui lähestulkoon koko lennon.

Nessan on minun ensimmäinen koira, jonka kanssa olen kilpaillut pk-puolella. Minun kumppani, minun ajatus. Sen matkan aikana ohjaajakin on ottanut monta virhettä opiksi ja monta olettamusta on karissut, kuten nyt vaikka ne missä jälki nyt ei ainakaan voi kulkea😅. Nessan kanssa on enemmän ja vähemmän harrastettu myös tokoa, agilityä ja näyttelyissäkin on pyöritty ja joka saralla on vähän tuloksiakin kerätty.
rakas harmaaparta

Lelu 10v lahjaksi. En vaan saanut hyvää kuvaa lelu suussa kun Nessa olisi vaan tarjonnut sitä taisteluleikkiin :-D
Vaikka parta on jo vähän harmaantunut, niin vielä riittää hyvin virtaa. Näyttelyissä käytiin tänä vuonna vaan erkkarissa. Jos kuntoa riittää niin ensivuonna sitten varmaan uudelleen erkkariin :-) Koskaan vaan tiedä vanhemman koiran kanssa mitä tuleva tuo tullessaa ja nautitaan näistä, kun kaikki on vielä kunnossa 💓
💓

Nitan kanssa saatiin paikka Harjavallan jälkikokeesseen, joka oli eilen 27.10.  Kokeessa oli 4 kakkosluokan koiraa ja 2 kolmosen koiraa. Arvoin meille ensimmäisen jäljen. Nyt janalla meni vähän rauhallisemmin, lähti vähän vinoon oikealle. Pysähtyi jossain kohdin haistelemaan jotain, pyysin uudelleen , että etsi jälki ja nosti aika pian jäljen ja lähti jäljestämään vasemmalle. Janasta saatiin 28p. Ensimmäinen keppi oli taas aika pian janan jälkeen, sen Nita nyt nosti. Mutta lähti kepiltä sitten niin vauhdikkaasti vähän takki auki, että missasi kohta tulleen kulman ja otti vähän häiröitä kun siinä näkyi tielle kun lähettivät seuraavaa koiraa jäljelle. siinä jumpattiin jonkun aikaa edes takas kunnes sitten nosti sen kulman. Tiesin tai oletin, että oli varmaan kulma ja luotin että se kyllä sen löytää, sen verran innokkaasti teki kuitenkin töitä päästääkseen uudelleen jäljelle. Loppu jälki ajettiinkin sitten reippaasti ja tosi tarkasti. Keppejä nousi tasaseen tahtiin ja viides keppi nousi kun oltiin melkein tiellä mitä autolla ajettiin. Siinä oli kuminauha ympärillä ja ajettelin, että taisi yksi jäädä, mutta siinä kepissä ei kuitenkaa ollut kutosmerkintää. Siinä järkeilin, että kyllä se pitäisi olla merkattu, että katsotaan nyt mihin jälki menee, josko se kutonen kuitenikin olisi vielä edessä. No jälki meni tien yli,  teki kohta kulman ja siellä suoran päässä oli sitten se kutonen. Voi että mä vaan tykkään tuon koiran kanssa tuosta jäljestä.

Esineruutu oli tällä kertaa hieno, taisi olla kolme nopeaa lähetystä ja kolme esinettä taskussa. Nosti ensimmäisen keskeltä ruutua, oli pieni vähän kovempi kenkä, Sitä se mielestäni nanosekunnin mietti, että nostaako, mutta onneksi nosti ja toi vauhdilla. Seuraava oli vasemmassa takakulmassa ja kolmas nousi oikeasta takakulmasta. Saatiin täydet 30p

Tottis oli kolmenkierrolla ja Nita oli ensin paikallamakuussa. Nitan parilla ei ollut enää maaston puolesta mahdollisuutta tulokseen. Me on kyllä treenattu sitäkin, että toinen noutaa, kun maataan paikalla ja se ei ole noussut. Nyt kokeessa se sitten A noudossa, ihan viimeisenä hetkenä sieltä nousi ja olisi juossut kapulalle, huomasin sen ja käskin maahan, totteli. Suorittava koira ei ollut vielä noutanut kapulaa. Mitään nyt ei sattunut, pari sai uusia liikkeen ja se meni hyvin. Nuori koira ja näitä sattuu, mutta silti 😒. No tottiksessa otti ehkä vähän painetta tuosta sattumuksesta ja seuraamisessa vähän enemmän painoi. Ja jonkun verran  menin minäkin sekasin ja olin ihan unohtaa tehdä seuraamisessa sakaran, siis en ole koskaan aiemmin unohtanut kaaviota, olin menossa suoraan henkilöryhmään. Tuomari sitten huomautti, että väärä suunta. Vähän noloa, eikun ympäri ja tehtiin kaavio loppuun. Istumisessa tuli liikevirhe, meni maahan. Nousi kyllä istumaan sitten kun käännyin ja olin palaamassa. Muuten ei liikevirheitä, mitä nyt törmäsi luoksetulossa. Noudot oli hienot ja nopeat, vähän puree ja eteen lähti lujaa suoraan ja ensimmäisestä maahan. Tottiksesta saatiin 86p.  Olihan se pääpiirteittäin ihan hyvä tottis, vaikka ei ihan kaikki putkeen mennytkään. Tätä se on, aina voi sattua jotain yllättävää, näistä vaan pitäisi päästä yli.

Neljästä kakkosen koirasta 2 sai tuloksen ja tasapisteissä 284p ratkaisi maastopisteet. Nitalla oli pisteen paremmat maastopisteet, jotenka Nita sijoittui luokassa ensimmäiseksi.

Kokeen jälkeen otettin sitten vielä pienet paikallamakuusulkeiset kapuloiden kanssa ja kun se siellä pysy niin palkkailin ruualla maahan.

Lelu palkaksi koularista :-D



Huisia, että seuraavaksi sitten ensivuonna, jos saadaan koepaikkoja, kolmoseen metsästämään ykköstuloksia :-D Tai ainakin koularia kolmosesta.