Kahden viikon sisään meillä on ollut kolme jälkikoetta.
Viimeviikonloppuna oli meidän piirinmestaruuskilpailu ja lajiksi valitsin
jäljen, koska muuten ei olla saatu kuin yksi tottiskarsinta paikka.
Ilmoittautuneita oli 12, joten luvassa oli tottiskarsinta. 2
oli kuitenkin perunut, karsintaa ei siis tarvittu, mutta aikataulua ei enää
voitu muuttaa. Joten tottikset suoritettiin ensimmäisenä. Meidän tottis meni
muuten hyvin, paitsi Nessa teki joka jättöliikeeseen maahanmenon. Tottiksesta
saatiin 80p.
Esineruudusta Nessa nosti heti ensimmäisellä lähetyksellä
ruudun oikeasta reunasta ensimmäisen esineen, mutta kun se palautti sen
tulemalla varmaan ruudun keskivaiheilta ja tuli esineruudun etulinjaa pitkin,
niin en ollut yhtään varma mistä se sen nosti. Seuraavaksi lähetin vasemmasta
reaunasta ja etenikin rajaviivaa pitkin mun nähdäkseni sinne kulmaan mutta
jatkoi sitten takareunaa eteenpäin, eli se jäljesti niitä reunoja. Kun se sietä
vasemmalta löytynyt mitään, niin ajattelin, että olisko se voinut se ekan
esineen sitten sieltä nostaa ja siirryin takaisin oikealle puolelle ja
lähettelin sieltä. No ei sitten löydetty kuin se yksi, minkä se tuomarin mukaan
oli nostanut sieltä oikeasta etukulmasta. Joka lähetyksellä taas kyllä lähti
mukamas etsimään. Kiltti tuomari antoi meille kuitenkin 15p :-).
Lauantaina oli tosi hieno keli, erittäin hieno. Kentältä
lähdettiin jälkimetsää kahdeltatoista ja me päästiin jäljelle yhdeltä.
Kymmenestä koirakosta yhdeksän lähti metsään, yksi ei saanut tarvittavia
pisteitä tottiksesta. No oli aika sanomattikin selvää, että metsät olivat
sitten täynnä sienestäjiä ja marjastajia. Viiden koirakon jäljet kaatuivat
täysin noihin harhoihin, niin myös meidän. Neljästä tuloksen tehneestä kukaan
ei tuonut kaikkia keppejä. Nessa nosti janalta jo harhajäljen, lähti ajamaan
sitä vasemmalle ja sitten tuli takaisin janalle käsky. Huusin Nessa takaisin
janalle ja se siitä samasta kohtaa lähti jäljestämään sitten oikealle. Taas
käskettiin takasin janalle. Joo kiva, siinä sitten oli jo heti harha. Meidän
oma jälki kulki tuosta parimetriä ylempänä ja vihdoin päästiin sitten jatkamaan
jäljestystä, jälki lähti oikealle. Ei päästy kuin ehkä 30m tai 40m ja alkoi
pyöriminen. Valkkasi siitä sitten jonkun jäljen ja tehtiin semmonen ympyrä
janan tuntumassa, välillä vähän tarkastelii kaikeltaisia sieniä. No
käytiin uudestaan nostamassa jälki janalta ja siinä pyörimiskohdassa näkyi
hieman askeleen painaumia erisuuntaan mihin ekalla kerralla lähdettiin, niin
ohjasi Nessan sille jäljelle. Se menikin sitten jo paljon loogisemmin, nousi
kallion päälle (sammalpeitteiden kallio) ja laski sitten sen alas. Siellä
alhaalla Nessa sitten kohta rupesi jäljestää semmoista tosi vanhaa
metsäautotien pohjaa ja tämä kontrollijäljestäjä (minä) jo pikkaisen epäili,
että voiko jälki tämmöisellä kulkea, mutta päätiin, että ihan sama,
jäljestäköön nyt sitten kun selkeesti tuntuu jäljellä olevan. Se tie meni
ylämäkeen ja siellä mäen päällä oli sitten sienestäjä. Jep, me lähdettiin sitten
pois, ajattelin, että se jäljesti sen sienestäjän. Myöhemmin kävi sitten ilmi,
että me oltiin ihan oikealla jäljellä, mutta se sienestäjä sattui vaan olemaan
meidän jäljellä. Janasta saatiin 29p, koska tuli 2 takaisin janalle käskyä.
Tänä viikonloppuna oli sitten kaksi koetta. Lauantaina oli
pk-rotumestis ja keskiviikkona saatiin sunnuntaille varapaikkailta paikka
jälkikokeeseen. Rotumestiksiin ilmoitin peltojäljelle arvoin ihan viime tinkaan
asti haun ja pellon välillä. Meillä on pellon osalta vielä paljon kaikkea
kesken, mutta ajattelin, että jos sattuis olemaan semmonen kiva vähän pidempi
heinä, niin olisi vähän helpompaa, ainakin meille. Meille arvottiin jälki nro4.
Ensimmäinen ja toinen jälki oli pidemmällä heinällä, loput oli ihan
tosilyhyellä, kuin nurmikolla, höystettynä kuivalla leikatulla heinällä siinä
päällä. Keli kerkesi aika paljon lämmetä kun meidän vuoro oli. Ei päästy paalua
pidemmälle, Nessa ei vaan nostanut sitä jälkeä. Se olisi lähtenyt hieman jäljen
sivussa, mutta en päästänyt ja lopulta Nessa ilmaisi sitten sen paalun. No niin
se oli sitten siinä, en nyt ihan heti olisi ajatellut, että paalullle jäätäs.
Painettahan tuo aika vahvasti merkkaa ja pitäsi päästä sitten treenaamaan
vieraan tekemiä lähtöjä.
Koska Nessa eilen tuntui hukanneen hajuaistinsa täysin, niin
ei kovin luottavaisin mielin lähdetty kyllä tänä aamuna sinne jälkikokeeseen.
Nyt oli maastot heti aamusta, arvottiin itsellemme jälki nro2. Nessa tuntui
olevan kyllä vähän paineessa, lähti janalle kyllä tosin hyvin, mutta nosti
kokeessa ensimmäisen takajälkensä ja jatkettiin sitten oikeaan suuntaa. Jäljen
alussa oli heti alussa 2 piikkiä, tämä epäilevä ohjaaja taas vähän oli sitä
mieltä, että ei kai voi noin pian olla, mutta koska se teki siitä niin selvän
piikin, niin uskotaan sitten :-D. No kannatti uskoa, koska pian sitten nousi
ensimmäinen keppi. Seuraavassa piikissä se taisi mennä vähän yli, koska se
palasi vähän takaisin päin. Luulin jo sen jäljestävän meidän tulojälkeä, mutta
oltiin me kuitenkin menossa erisuuntaan. Muuten en oikein tiedä miten siellä
mentiin, mutta keppejä tuli tosi mukavilla väleillä, että sain aina
vahvistuksen, että oikealla jäljellä ollaan menossa. Järjestäjät ennen
kokeenalkua sanoi, että edellisessä kokeessa kaikki kolme voittajan koiraa oli
tuonut vaan 3 keppiä metsästä, joten itteäkin sitten jo vähän jännitti kun
kolmas keppi nostettiin, että katotaan oliko se sitten siinä. No ei ollut ja
löydettin loputkin kepit, vitos ja kutoskepin välissä Nessa joutu tosipaljon
takisteleen, mutta päästiin kunnialla loppuun :-). Janalta 34p, joten jäljeltä
164p. Polkija sanoi siellä olleen aamulla hirviä kun olivat kolmosen jälkiä
polkeneet. Täytyy sanoa, että sen kerran kun päättää luottaa vaan koiraan (eikä
omaan jälkinenäänsä :-P) niin on näköjään huomattavasti helpompi päästä se
jälki loppuun :-D.
Esineruutu oli tasaisessa sammalmetsässä ja Nessa nosti
kaikki kolme kolmella lähetyksellä. 2 esineistä oli ihan edessä ja yksi
takarajan tuntumassa. Esineruudusta täydet 30p :-) Wuhuu, ensimmäinen koe missä
se nostaa kaikki kolme.
Maastopisteitä saatiin kasaan 194p, laskin että tottiksesta
pitäisi saada sitten vielä 76p.
Sanotaanko näin, että uskoisin, että meidän tulos ei
tottiksesta tule jäämään kiinni, mutta kaikkea näköjään voi sattua. Nessa oli
ensin paikallamakuussa. Kenttä oli semmoisessa supossa ja sen rinteen
yläpuolella oli parkkipaikka ja auto parkkeerattu takakontti auki sinne
kentälle päin. Suorittava pari ei ollut vielä kerinnyt noutohin asti kun siellä
autossa oleva koira aloitti rähinän joka oikein kaikui siellä supossa. Samaan
aikaan sitten siellä supon rinteessä olevasta metsästä oli tulossa, Nessan
mielestä varmaan joku ilmestyskirjan peto (joku ihminen koiran kanssa) ja Nessa
päästi semmosen hui kauheeta vouvouvou äänen. No kiva, oli ihan pakko jo katsoa
mitä siellä tapahtuu. Siellä se vielä makasi, mutta kohta nousi seisomaan. Pari
tais juuri silloin olla noutamassa tasamaanouto kapulaa. Pikku Nessaa sitten
ilmeisesti pelotti. Huusin sen sietä sitten pois. Voimasana! Nollattin sitten
paikkamakuu!!!!!. Muuten Nessa toimi sitten ihan normaalisti. Seuraaminen
meni hyvin, istuminen meni tällä kertaa seisomiseksi, muut jättöliikkeet ok.
Tasamaanouto ok, hyppynouto ok. A-esteellä juur kun Nessa otti kapulan, se
takakontti koira rähähti ja Nessa vähän hämillään pysähty, valui hyppyesteen taa ja palasi sitten sen kautta takasin. Eteenmeno oli ok. Siinä
kävellessä nostaan Nessa eteneemenosta sivulle mietin mielessäni, että ei
oikeesti voi olla todellista, että meni näin käteen ( lähinnä se paikkamakuu).
Rakkaudesta koiraurheiluun saatiin kuitenkin 78p, tuomari oli tosi pahoillaan,
että oltaisi ansaittu enemmän pisteitä.
Niin tai näin JK3 koulari saatii ykköstuloksella 272p :-). Ensimmäinen KVA kiinnitys, Jipii :-) Super Nessa :-)
 | ||||||||||||||||||||||||||||||
| CIB CIE NORD&BALT MVA TLNV-13, BALTV-13 LTV-14 BH JK3 HK2 TK2 Elouche del Pata Viento | , kuva :Pia Pynnä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti