maanantai 13. helmikuuta 2012

Merkki, ohjattu ja tunnari

Eilen toko treeneissä otettiin merkkiä ja ohjattua. Merkkiä olin kerran aiemmin ottanut, ihan vaan koittanut että mitä se tekee kun laittaa tötterön maahan ja sanoo merkki (näinhän niitä koiria opetetaan ).  Periaatteella, että kyllähän sitä nyt varmastikin kiinnostaa maassa oleva tötterö. Ja niin sitä kiinnosti. Alkuun tarvitsi vähän apuja liikkeellelähtöön, mutta hyvin suuntasi merkkiä kohti ja seis käskyllä pysähtyi merkin taakse. Muutama toisto otettiin ja jätettiin siihen.
Eilen sitten treeneissä oli ohjelmassa merkki ja ihan en ollut varma, että mahtaakohan Nessa kuitenkaan muistaa/tietää, mikä juttu se oli. Eikä mitään, hyvin meni merkille myös treenikerralla kaksi, joten kaippa se nyt sen sitten jotenkuten ainakin osaa.
Ohjattua ei oltu aiemmin otettu. Tehtiin niin, liikkuri vei kapulat, koira avitettiin merkin taakse, jonka jälkeen lähetys. Nessa ohjaantui hyvin molempiin suuntiin. Nyt taas tämänkin osalta toistoja toistoja toistoja, jonka jälkeen pikkuhiljaa kasvatetaan kapuloiden etäisyyttä.
Ja koska minua jo hieman hävettää jokaisen uuden liikkeen kohdalla ilmoittaa, että ei ole edes aloitettu (ruutu, ohjattu ja melkein voisi sanoa se merkki). Koska seuraavaksi on varmaankin vuorossa tunnari, niin tänään piti ihan vaan kokeilun vuoksi tehdä tunnaria. Muutaman kerran olen aiemmin piilotellut yhtä palikkaa ja Nessa on etsinyt. Yhen kerran on ollut myös hajuttomia mukana, niinkuin aiempi blogikirjoitus kertoo. Nyt otin kapulat mukaan töihin ja laitoin hajuttomat kasalle ja omaa ensim vähä kauempana kasasta ja sitten lähempänä. Sitten vähän hajotin kasaa ja laitoin oman sinne sekaan ja hienosti nousi sieltäkin. Ja koska kaikkea pitää taas kokeilla, niin pyysin työkaveria koskemaan hajuttomiin kapuihin, kapulat kellotaulun muotoon ja oma sinne väliin. Nessa haistoin kaikkia kapuloita ja oman tullessa kohdalle nappasi sen suuhun ja toi. Voiko olla, että se muka noin helposti sen oppi? missä on se kaikki epävarmuus ja paine mikä Ziran kanssa tuon liikkeen kanssa on ollut?
Kaukoissa olen paikallistanut ongelman. Nyt nousee hyvin ylös makuulta ja istumasta, mutta seisomisesta maahan liikkuu eteenpäin. Pitää siis saada opetettua tuo maahan, niin että niiaa taaksepäin maahan mennessään. Hyvä vinkki tuohon maasta istumiseen ja ylös nousuun oli etupalkka.
Ja sitä ruutua pitäisi kanssa ottaa. Kosketusalustaa on naksuteltu ja olen nyt pysäytellyt sitä myös sille alustalle. Käsittääkseni sitten vaan alusta ruutuun ja lähetetään koira sinne ja toivotaan, että se löytää alustalle ruudussakin.

maanantai 6. helmikuuta 2012

Vuoden Briardkilpailut 2011

Ihan unohtui viime kirjoituksesta. Suomen Briard ry:ry palkitsee vuosittain erilaijeissa parhaiten menestyneet Briardit. Sarjoja on 12 ja Nessa voitti noista 3 ja Nuppu yhden.
Nessa on siis
Suomen Briard Ry:n Vuoden AKTIIVIbriard 2011, jaettu 1.sija
Suomen Briard Ry:n Vuoden TOKObriard 2011
Suomen Briard Ry:n Vuoden TOKOtulokas 2011


Nuppu taas vetreänä veteraanina on
Suomen Briard Ry:n Vuoden VETERAANIBriard 2011


Zira sijoittui Tokobriardkilpailussa kolmanneksi ja Nuppu sijoittui näyttelybriardkilpailussa sijalle 10.

Ei hassummin mennyt siis kenelläkään tytöistä .

Eilen toko reeneissä päätettiin opettaa Nessalle ruutu kosketusalustan avulla. Muutama alusta reeni jo tehtiin ja ihan kivasti tyttö tuntuu asian oivaltavan.

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Hieman jo aktiivisuuta

Syksyn jälkeen on treenirintamalla eletty varsinaista hiljaiseloa. Agiliidossa ollaan sentään käyty viikoittain, Nessa on siinä jo aika näppärä (ja nopea) ja ohjaaja on edelleen aika tumpelo .
Viime sunnuntaina ajeltiin Nessan kanssa aamuhämärässä poriin toko-kokeeseen. Ei kahta ilman kolmatta, joten pitihän se kolmaskin avo-koe käydä. Tässä kokeessa Nessaa tultiin ensimmäistä kertaa härkkimään paikallamakuussa. Nessan vieressä ollut koira istui jo ennekuin olimme piilossa. Sitten se ulvoi koko sen ajan kun oli paikallaan, sai myös jonkun toisen koiran mukaan ulvotakonserttiin. Aikansa siinä ulvottuaan siirtyi haistelemaan/härkkiimään Nessaa. Nessa oli sitä kuulemma tosi pitkään sietänyt, mutta nousi sitten lopulta ylös kun ahdisti liikaa. Nessa ei kuitenkaan lähteny häirikön matkaan, joten häirikkö siirtyi Nessan vieressä maanneeseen koiraan ja sai senkin nostettua ylös. No paikallamakuu saatiin uusia ja muuten koe meni ihan mukavasti. Seuraamisessa jätti yhden perusasennon tekemättä  ja hypyssä jäi seisomaan esteen taakse. En uskaltanut antaa toista käskyä istumiseen, koska viime kokeessa toisesta käskystä hyppäsi takaisin. Avo luokka siis päätettiin ihan hienoon tulokseen 184p, KP ja TK2.
VOIVOI-luokan eteen ollaan satunnaisesti pidetty ja kannettu metalikapulaa, ei oo ihan Nessa lempikapula, mutta ottaa sen jo itse maasta ja kantaa. Ruutua ja tunaria ollaan koko ajan siirretty vaan eteenpäin, kai sitä olisi jo kohta otettava itseään niskasta kiinni niidenkin osalta, alemmissa luokissa kun ei ole enää oikeus kisata. Ilmoittauduin myös toko-kurssille, tulee edes jotain sitten tehtyä.
Eilen suunnattiin Nessan kanssa Somerolle lampaita paimentamaan. Aamulla lastattiin Hennan transpoint Tikkarilla, Nessalla ja Hallalla. Se oli Nessan toinen kerta lampailla, tai oikeastaan kolmas ja neljäs. Kaikkien tyttöjen paimennus sujui hienosti ja minäkin jo vähän paremmin osasin ohjata. Jos viime kerralla ohjaajan kipinä ei oikein syttynyt lajiin, niin nyt se lähes roihahti . On se lampaiden liikuttelu vaan yllättävän mielenkiintoista.