Eilen toko treeneissä otettiin merkkiä ja ohjattua. Merkkiä olin
kerran aiemmin ottanut, ihan vaan koittanut että mitä se tekee kun
laittaa tötterön maahan ja sanoo merkki (näinhän niitä koiria opetetaan ).
Periaatteella, että kyllähän sitä nyt varmastikin kiinnostaa maassa
oleva tötterö. Ja niin sitä kiinnosti. Alkuun tarvitsi vähän apuja
liikkeellelähtöön, mutta hyvin suuntasi merkkiä kohti ja seis käskyllä
pysähtyi merkin taakse. Muutama toisto otettiin ja jätettiin siihen.
Eilen sitten treeneissä oli ohjelmassa merkki ja ihan en ollut varma,
että mahtaakohan Nessa kuitenkaan muistaa/tietää, mikä juttu se oli.
Eikä mitään, hyvin meni merkille myös treenikerralla kaksi, joten kaippa
se nyt sen sitten jotenkuten ainakin osaa.
Ohjattua ei oltu aiemmin otettu. Tehtiin niin, liikkuri vei kapulat,
koira avitettiin merkin taakse, jonka jälkeen lähetys. Nessa ohjaantui
hyvin molempiin suuntiin. Nyt taas tämänkin osalta toistoja toistoja
toistoja, jonka jälkeen pikkuhiljaa kasvatetaan kapuloiden etäisyyttä.
Ja koska minua jo hieman hävettää jokaisen uuden liikkeen kohdalla
ilmoittaa, että ei ole edes aloitettu (ruutu, ohjattu ja melkein voisi
sanoa se merkki). Koska seuraavaksi on varmaankin vuorossa tunnari, niin
tänään piti ihan vaan kokeilun vuoksi tehdä tunnaria. Muutaman kerran
olen aiemmin piilotellut yhtä palikkaa ja Nessa on etsinyt. Yhen kerran
on ollut myös hajuttomia mukana, niinkuin aiempi blogikirjoitus kertoo.
Nyt otin kapulat mukaan töihin ja laitoin hajuttomat kasalle ja omaa
ensim vähä kauempana kasasta ja sitten lähempänä. Sitten vähän hajotin
kasaa ja laitoin oman sinne sekaan ja hienosti nousi sieltäkin. Ja koska
kaikkea pitää taas kokeilla, niin pyysin työkaveria koskemaan
hajuttomiin kapuihin, kapulat kellotaulun muotoon ja oma sinne väliin.
Nessa haistoin kaikkia kapuloita ja oman tullessa kohdalle nappasi sen
suuhun ja toi. Voiko olla, että se muka noin helposti sen oppi? missä on
se kaikki epävarmuus ja paine mikä Ziran kanssa tuon liikkeen kanssa on
ollut?
Kaukoissa olen paikallistanut ongelman. Nyt nousee hyvin ylös
makuulta ja istumasta, mutta seisomisesta maahan liikkuu eteenpäin.
Pitää siis saada opetettua tuo maahan, niin että niiaa taaksepäin maahan
mennessään. Hyvä vinkki tuohon maasta istumiseen ja ylös nousuun oli
etupalkka.
Ja sitä ruutua pitäisi kanssa ottaa. Kosketusalustaa on naksuteltu ja
olen nyt pysäytellyt sitä myös sille alustalle. Käsittääkseni sitten
vaan alusta ruutuun ja lähetetään koira sinne ja toivotaan, että se
löytää alustalle ruudussakin.
maanantai 13. helmikuuta 2012
maanantai 6. helmikuuta 2012
Vuoden Briardkilpailut 2011
Ihan unohtui viime kirjoituksesta. Suomen Briard ry:ry
palkitsee vuosittain erilaijeissa parhaiten menestyneet Briardit.
Sarjoja on 12 ja Nessa voitti noista 3 ja Nuppu yhden.
Nessa on siis
Suomen Briard Ry:n Vuoden AKTIIVIbriard 2011, jaettu 1.sija
Suomen Briard Ry:n Vuoden TOKObriard 2011
Suomen Briard Ry:n Vuoden TOKOtulokas 2011
Nuppu taas vetreänä veteraanina on
Suomen Briard Ry:n Vuoden VETERAANIBriard 2011
Zira sijoittui Tokobriardkilpailussa kolmanneksi ja Nuppu sijoittui näyttelybriardkilpailussa sijalle 10.
Ei hassummin mennyt siis kenelläkään tytöistä .
Eilen toko reeneissä päätettiin opettaa Nessalle ruutu kosketusalustan avulla. Muutama alusta reeni jo tehtiin ja ihan kivasti tyttö tuntuu asian oivaltavan.
Nessa on siis
Suomen Briard Ry:n Vuoden AKTIIVIbriard 2011, jaettu 1.sija
Suomen Briard Ry:n Vuoden TOKObriard 2011
Suomen Briard Ry:n Vuoden TOKOtulokas 2011
Nuppu taas vetreänä veteraanina on
Suomen Briard Ry:n Vuoden VETERAANIBriard 2011
Zira sijoittui Tokobriardkilpailussa kolmanneksi ja Nuppu sijoittui näyttelybriardkilpailussa sijalle 10.
Ei hassummin mennyt siis kenelläkään tytöistä .
Eilen toko reeneissä päätettiin opettaa Nessalle ruutu kosketusalustan avulla. Muutama alusta reeni jo tehtiin ja ihan kivasti tyttö tuntuu asian oivaltavan.
sunnuntai 5. helmikuuta 2012
Hieman jo aktiivisuuta
Syksyn jälkeen on treenirintamalla eletty varsinaista hiljaiseloa.
Agiliidossa ollaan sentään käyty viikoittain, Nessa on siinä jo aika
näppärä (ja nopea) ja ohjaaja on edelleen aika tumpelo .
Viime sunnuntaina ajeltiin Nessan kanssa aamuhämärässä poriin toko-kokeeseen. Ei kahta ilman kolmatta, joten pitihän se kolmaskin avo-koe käydä. Tässä kokeessa Nessaa tultiin ensimmäistä kertaa härkkimään paikallamakuussa. Nessan vieressä ollut koira istui jo ennekuin olimme piilossa. Sitten se ulvoi koko sen ajan kun oli paikallaan, sai myös jonkun toisen koiran mukaan ulvotakonserttiin. Aikansa siinä ulvottuaan siirtyi haistelemaan/härkkiimään Nessaa. Nessa oli sitä kuulemma tosi pitkään sietänyt, mutta nousi sitten lopulta ylös kun ahdisti liikaa. Nessa ei kuitenkaan lähteny häirikön matkaan, joten häirikkö siirtyi Nessan vieressä maanneeseen koiraan ja sai senkin nostettua ylös. No paikallamakuu saatiin uusia ja muuten koe meni ihan mukavasti. Seuraamisessa jätti yhden perusasennon tekemättä ja hypyssä jäi seisomaan esteen taakse. En uskaltanut antaa toista käskyä istumiseen, koska viime kokeessa toisesta käskystä hyppäsi takaisin. Avo luokka siis päätettiin ihan hienoon tulokseen 184p, KP ja TK2.
VOIVOI-luokan eteen ollaan satunnaisesti pidetty ja kannettu metalikapulaa, ei oo ihan Nessa lempikapula, mutta ottaa sen jo itse maasta ja kantaa. Ruutua ja tunaria ollaan koko ajan siirretty vaan eteenpäin, kai sitä olisi jo kohta otettava itseään niskasta kiinni niidenkin osalta, alemmissa luokissa kun ei ole enää oikeus kisata. Ilmoittauduin myös toko-kurssille, tulee edes jotain sitten tehtyä.
Eilen suunnattiin Nessan kanssa Somerolle lampaita paimentamaan. Aamulla lastattiin Hennan transpoint Tikkarilla, Nessalla ja Hallalla. Se oli Nessan toinen kerta lampailla, tai oikeastaan kolmas ja neljäs. Kaikkien tyttöjen paimennus sujui hienosti ja minäkin jo vähän paremmin osasin ohjata. Jos viime kerralla ohjaajan kipinä ei oikein syttynyt lajiin, niin nyt se lähes roihahti . On se lampaiden liikuttelu vaan yllättävän mielenkiintoista.
Viime sunnuntaina ajeltiin Nessan kanssa aamuhämärässä poriin toko-kokeeseen. Ei kahta ilman kolmatta, joten pitihän se kolmaskin avo-koe käydä. Tässä kokeessa Nessaa tultiin ensimmäistä kertaa härkkimään paikallamakuussa. Nessan vieressä ollut koira istui jo ennekuin olimme piilossa. Sitten se ulvoi koko sen ajan kun oli paikallaan, sai myös jonkun toisen koiran mukaan ulvotakonserttiin. Aikansa siinä ulvottuaan siirtyi haistelemaan/härkkiimään Nessaa. Nessa oli sitä kuulemma tosi pitkään sietänyt, mutta nousi sitten lopulta ylös kun ahdisti liikaa. Nessa ei kuitenkaan lähteny häirikön matkaan, joten häirikkö siirtyi Nessan vieressä maanneeseen koiraan ja sai senkin nostettua ylös. No paikallamakuu saatiin uusia ja muuten koe meni ihan mukavasti. Seuraamisessa jätti yhden perusasennon tekemättä ja hypyssä jäi seisomaan esteen taakse. En uskaltanut antaa toista käskyä istumiseen, koska viime kokeessa toisesta käskystä hyppäsi takaisin. Avo luokka siis päätettiin ihan hienoon tulokseen 184p, KP ja TK2.
VOIVOI-luokan eteen ollaan satunnaisesti pidetty ja kannettu metalikapulaa, ei oo ihan Nessa lempikapula, mutta ottaa sen jo itse maasta ja kantaa. Ruutua ja tunaria ollaan koko ajan siirretty vaan eteenpäin, kai sitä olisi jo kohta otettava itseään niskasta kiinni niidenkin osalta, alemmissa luokissa kun ei ole enää oikeus kisata. Ilmoittauduin myös toko-kurssille, tulee edes jotain sitten tehtyä.
Eilen suunnattiin Nessan kanssa Somerolle lampaita paimentamaan. Aamulla lastattiin Hennan transpoint Tikkarilla, Nessalla ja Hallalla. Se oli Nessan toinen kerta lampailla, tai oikeastaan kolmas ja neljäs. Kaikkien tyttöjen paimennus sujui hienosti ja minäkin jo vähän paremmin osasin ohjata. Jos viime kerralla ohjaajan kipinä ei oikein syttynyt lajiin, niin nyt se lähes roihahti . On se lampaiden liikuttelu vaan yllättävän mielenkiintoista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)