NZN blogi: syyskuuta 2016

Osallistuttiin Nessan kanssa jäljelle. Koe alkoi tottiksilla ja me saatiin omaa vuoroa odotella viimeiseen tottispariin saakka. Paikalla oltiin aamu kahdeksalta ja tottis oli sitten reilusti kahden jälkeen. Kerrankin saatiin suorittaa liikkeet ensimmäisenä (jotenkin tuntuu että aina aloitetaan paikkamakuulla).

Jälkikoirien tottisosuuden tuomaroi Tapio Toivola ja meidän kesän ensimmäisestä tottiksesta saatiin kasaan 78p, Liikevirhe tuli jälleen istumisessa, seisomisessa oli ottanut 6 askelta perään, hypyssä kosketukset molemmin puolin ja kapulaa vähän pureskeli kaikissa luovutuksissa. Eteenmenossa vaati 2 käskyä maahan, ensimmäisellä seisoi. Seuraamisessa taisi haukahtaa 2 kertaa, toisella kertaa astuin käännöksessä vahingossa sen varpaille.
Hieman sellainen outo mielentila, istui vähän hitaasti tms selittyi kun tänään alkoi vihdoista viimeinen ne juoksut. Taisi olla tuolloin jo vähän hormonit hyrräämässä. Tämä väli oli sitten vähän reilu 15kk.
Tottiskuvat: Piia Heinilä

Lauantain suoritettiin vielä esineruutu hiekkakuopalla. Oli pohja oli monelle koiralle kyllä haastava, kuten myös meille.
Esineruutukuvat: Kati Heikkinen

Nessa nosti yhden esineen, se oli sellainen pesusieni joka muistutti ihan kovaa sammalta. Kun se sen toi mä sitä hetken katselin, että toitko mulle tosiaan palan samalta :-D Tuomarikin nauroi kun en millään meinannut uskoa että se on esine. No muita ei löytynyt ja kun neiti päätti vielä käydä kakkalla ruudussa niin esineruudusta vaivaiset 8p. Tuloksista katselin, että 4 koiraa ei löytänyt yhtään, 8 koiraa löysi yhden, kolme koiraa löysi 2 esinettä ja vain 2 koiraa löysi kaikki 3.

Sunnuntaiaamuna sitten suunnattiin jäljille, Nessalle janasta 36p vähän poikkesi janalta, mun nähdäkseni törmäsi sitten takajälkeen kääntyi ja jatkoi oikeaan suuntaan. Hyvä jana siis meille, kun on ne takajäljet ollut vähän ongelma. Jälki kulki aika täydellisesti kepille nro4 asti ja sen jälkeisessä kulmassa ilmeisesti hukattiin jälki. Samassa kohtaa kuului tieltä jo ääniä(siinä oli laavu ja keppien luovutus) ja mäkin sitten jo pienessä päässä päättelin että ehkä se sitten tuohon suuntaa kulkee. No ei kulkenut, olisi ollut kulma toiseen suuntaan. Missäköhän kohtaa sitä oikeasti oppii, että antaisi sen koiran vaan ratkaista. Kyllä vähän harmitti.

Vähän noita syksyn kokeita jo katselin, mutta juostaan nämä juoksut nyt alta pois. Katsellaan jos ihan loppusyksystä vielä johonkin päästäisi.

Heti loman alkajaisiksi oli erikoisnäyttely lauantaina ja sunnuntaina oltiin sitten peltojälki päivässä.
Nessalle tehtiin ensimmäisellä kierroksella laatikko ja seuraavalla sitten enemmän niitä kulmia

Kuva: Riikka Halmevuo

Päivässä oli mukana monentasoisia koiria ja muiden treenejä seuratessa ehkä sitä itsellekkin jotain uutta tarttui mukaan :-)

Peltoteemaa jatkettiin koko loman kerta/2 viikkoon kun päästiin tutun pellolle jäljestään. Nessa ajaa suht hyvin kun heinä on vähän pidempää, se tuntuu olevan sille helppoa, eikä pää nouse.
Haastetta löytyy sitten heti kun heinä on lyhyttä ja tuntui tuulevankin monella kertaa ihan kunnollakin. Uutena juttuna Nessalle tehtiin paljon myös kaaria ja muitakin kiemuroita. Ensimmäisessä kaaressa se joutui tosi paljon tarkistelemaan, kun haki aina enimmäisemäisenä seuraavaa askelta edestäpäin, jolla ajoi itsensä aina vähänkuin yli ja sitten korjasi. Kyllä se aika nopsasti kuitenkin sitten oppi ajamaan sitä kaartakin. Kulmista Nessa vaan edelleen ajaa helposti hieman yli, sen 2-3 askelta ja sitten kääntyy, silloin jää se noin 2 askelta kulman jälkeen tarkistamatta.

Jälkiteemaa tehtiin myös metsässä. kun tavesin jälki-illassa alkukuusta kävi ilmi, että Nessa itse nosti viidestä kepistä 2, niin käytiin sitten hetkenaikaa syömässä ruuat kepeiltä. Kummasti alkoi ne kepitkin nousemaan :-) muuten on tehty lähinnä vaan janoja ja ikävän usein valkkaisi sen takajäljen. Painettahan tuo vähän merkkaa.
Nykyään kun hämärä tulee jo varkain, niin jälki-illassa ajettiin keskenään vieraan tekemä jälki (yleensä aina polkija on mukana, varmistukseksi ettei eksytä jäljellä :-D ) ja ei eksytty ja Nessa nosti kaikki kepit :-), jälki oli trackerin mukaan noin 800m. Mä itse tarviin näitä, kun jotenkin se eksyminen aina pelottaa :-P josta puheenollen, pitäisi oikeasti opetella se kompassin käyttö.

Esineruutukin jotenkin hajosi, hakee ja nostaa kyllä, mutta niin helposti vaan jäljestäisi siellä ruudussakin ja on nyt käyty tekemässä kivoja motivaatio ruutuja.

Tottista on tehty tosi vähän, mutta esteitä on käyty tekemässä. Nessa on hypännyt vähän huonosti ja koskee esteeseen, se luultavasti oli uinut itsensä aika jumiin. Hyppääminen on fyssarikäynnin jälkeen parempi, mutta nyt se vaikuttaa jo vähän sille että on tottunut että kynnet voi vähän rapsahtaa. Seuraavaksi pitäisi sitten kertoa että ei näin, mutta ei viitsi nyt ennen koetta.

Ja tottiksesta puheenollen osallistuttiin Nessan kanssa Kantoloudon tottissemmaan kun se Tavesille oli saatu kouluttamaan.

Oli kyllä mielenkiintoinen päivä.
Ensin kaikki koirat tuotiin vaan kentälle ja odotettiin että koira osoittaa aktiivisuutta ohjaajaan ja siitä sitten palkittiin. Kun noin vaan tulitiin kentälle missä oli ihmisiä ja yksi keskellä, niin Nessa ihan kuvitteli aluksi, että pääsee leikkimään maalimiehen kanssa :-D

Kaikki kuvat: Henna Lindell

Ymmärsi se sitten kuitenkin pian, ettei tästä suikaan ollut kyse :-)

Koko päivä erikoirakoiden kanssa keskityttiin siihen että koira saadaan tasapainoiseen tilaan ja keskittymään. Monella oli yrivire ongelmaa kuten meillä. Tehtiin ihan vaan helppoja asennon vaihtoja ja palkka. Nessa turhautuessaan helposti haukahtaa ja kun näytti siltä että alkaa niin käännyttiin pois ja palkittiin kun taas keskittyy. Nessan ääntelyyn/haukahteluun myös keinoja kuten jättää koira siinä kohtaa yksin. Mä oon itseasiassa tehnyt tuota vähän samaa ajattelen ja käskenyt sen pois jos on pitänyt vähän ääntä seuraamisessa. Alkuun kaikkien kanssa tehtiin ihan vaan sellaista treeniä, että palkittiin koiraa kun se oli keskittyneessä tilassa.

Sitten me tehtiin vähän irrotuksia pallosta

Nessa kun irtoaa pallosta viiveellä. Eli käskyn jälkeen vielä vähän pitää pureskella ja sitten irrottaa. Ja muahan tuo vähän ärsyttää, asiasta on aikansa tapeltu eikä se muuksi muutu, joten yleensä kierrän ongelma käskemällä tuomaan sen pallon , jolloin irrottaa heti tai sitten namilla. Se ei kuulemma haittaa vaikka ei heti irrottakaan, kunhan irrottaa kuitenkin ja se on merkitsevää miltä se koira näyttää irrotuksen jälkeen. Ja sehän näyttää keskittyneeltä.
Tuo pitäisi vaan saada omaan päähän, että ei haittaa vaikka ei heti irrotakkaan lelusta, kun kapulasta kuitenkin irtoaa heti.

Seuraavalla kierroksella sitten vähän seuraamista tms. Me tehtiin sitä ensimmäistä askelta, koira ei saa ohittaa vasenta jalkaa ja liikkua paikaltaan, vaikka oikea jalka jo astuu. Nessa ei tehnyt virheitä tässä. Näissä harjoitteissa koiran ei annettu korjata vaan otettiin aina koko liike uudelleen.

Ensin tehtiin namilla ja sitten ilman. Nämä oli kyllä varsin hyvänmielen treenit :-) helppoja juttuja koiralle.
Tykkäsin kyllä monesta asiasta Kantoluodon treenitavassa ja ideologissa ja jotakin tästäkin jäi kyllä varmasti käteen.

Reipas oppilas :-)

Muuten lomalla käytiin paljon kiertelemässä ihania metsäreittejä ja järviä, Nessa pääsi uimaan lähes niin paljon kun lystäsi (no ei nyt ihan, paikoin piti rajoittaa ettei ihan lapasesta lähde :-D ) Ihan mahtavaa että tällaiset maastot on ihan lähellä :-) reissuja ei oikein tehty muuta kuin lähelle ja kerran kävin Vaasassa treenaamassa ( todellisuudessa treenaus osio jäi hyvin pieneksi ja suurin osa ajasta meni höpöttäessä ja nauraessa :-D )