keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Erilainen vuosi

Uusivuosi meni jo ja blogiakin pitäisi pikkuhiljaa päivittää . Viime vuonna onnistumisen ja ilon lisäksi on ollut surua ja murhetta, niin koirien osalta, niin kuin henkilökohtaisessa elämässäkin.

Nessan kanssa yritettiin saada koepaikkoja, jotka todella oli kivenalla. En tiedä onko jälkipaikat aina näin kortilla, mutta kun ei päässyt useampaan edes puhelimella läpi. Ehkä jotenkin huono onni siis muutenkin sen suhteen.
5 paikkaa kuitenkin saatiin, Jk3 tottiskarsinta kesäkuussa. Nessa vähän turhan kierroksilla kokeessa ja 77p ei riittänyt maastoon. Jälkikoepaikkoja kun ei saatu, niin käytiin Rauman yökokeessa kesäkuun lopussa tekemässä HK2 pisteillä 267p.  Syyskuussa oli 3 koetta, piirinmestiksissä jäljet oli sotkettu ja me jäljestettiin sienestäjä, kymmenestä koirasta kolme selvisi loppuun. Rotumestiksessä osallistuttiin FH1:seen, johon Nessa oli vielä liian keskeneräinen, jäätiin paalulle. Siitä seuraavana päivänä jäljestettiin Mäntässä ensimmäinen JK3 1-tuloksella ja saatiin ensimmäinen kiinnitys käyttövalionarvoon :-) Jipii :-). Hakukoe ja Mäntän JK3 koe oli ainoat johon päästiin soittamalla, jälkikokeeseen vieläpä varapaikalta.
Kesällä ostettiin myös agilitylisenssi (vaikka ei koskaan pitänyt :-P ) ja kymmenen starttia käytiin, 1 Luva ja ihan ok 5 saatiin, muuten enemmän tai vähemmän räpellettiin :-).



Näyttelyistä käytiin hakemassa se viimeinen Cacib, joten Nessasta tuli myös tuplaintti CIB ja CIE.
Loppuvuodesta vähän extemporee lähdettiin myös vähän eksoottisellikin Venäjänmatkalle, Pihkovan KR näyttelyyn, josta Nessalle ROPin myötä myös Venäjän valionarvo. Lapuissa oli mukana myös lipuke RKF valionarvoon, mutta en ole hakenut sitä :-).
CIB CIE Multi CH LTNW-13 BaltW-13 LTW-14 BH JK3 HK2 TK2 Elouche del Pata Viento
Viimevuonna tapahtui se mitä olen pelännyt, Zira nukkui pois elokuussa :-(
Zira <3
Nupun loppusyksyn vanheneminen on tullut kyllä ihan vasten kasvoja :-( Tasapainohäiriön jälkeen on takapää silloin tällöin jäänyt jälkeen. Liikehän sillä ei sinänsä ole enää ollut hetkeen puhdas, eikai yli 12 vuotiaalla enää tarvise kai ollakkaan. Takajalkojaan se on vähän raahannut jo vähän pidempään, ettei takajalkojen kahta keskimmäistä kynttä ei ole tarvinnut leikata ollenkaan. Siinä raahatessa on nyt muutaman kerran käynyt niin että takapää hetken laahaa kunnes taas astuu kunnolla. Nuppu ei tunnu olevan moksiskaan vaikka vähän jossai kompuroisi tai takapää pettää alta. Mutta se vaan näyttää niin pahalta :-(. Liukkailla aiempina vuosina mua on lähinnä hirvittänyt, kun se ei ole itse varonut ollenkaan, nyt se ei pysy liukkaalla pystyssä ollenkaan. Selvää se varmaan on, että lihaksisto iän myötä kuihtuu, se vanheneminen on vaan käynyt jotenkin niin äkkiä. On tullut rohinat ja kaikki. Jotenkin tullut todelliseksi, että Nuppukaan ei ole täällä ikuisesti <3.

Mieli Nupulla on kuitenkin vielä pirteä ja pääsääntöisesti vielä mennään virkeästi <3.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti