perjantai 4. lokakuuta 2019

Nitalle JK1 ja jäljen rotumestaruus

Toukokuussa tehtiin vähän extemporee BH ja kun se meni hyvin, niin pitkin kesää vähän heittelin, että jos sitten jäljelle rotumestikseen. Kesällä saatiin aika hyvin ratkottua keppiongelmaa ihan ronskisti kehumalla ja aika hyvin on alkanut löytyä motivaatiota ilmaista ne kepit. Haasteellisin on se ykköskeppi, varsinkin jos se on alkumatkasta. Itse jäljellä Nita on ollut suht varma.

Esineruudussa käänteen tekevää oli leikkiä niillä esineillä. Ei se montaa treeniä vaatinut ja esineet alkoi tulla käteen asti. Vielä viime vuonna se saattoi jäädä sinne ruudun puolelle löydetyn aarteen kanssa (Nita ei niin luontaisesti ole tuonut mulle niitä löytämiään aarteita, kuten versus Nessa joka kiikuttaa kaiken löytämänsä, klemmareista lähtien, näytille). No viime syksynä päästiin jo siihen pisteeseen, että se tuli perille ja räki esineen jalkoihin. Jokseenkin asiat vaan loksasti paikalleen ja nyt löydetyt esineet tuodaan vauhdilla käteen.

Tottiksessa keskitytiin lähinnä esteisiin ja eteenmenoon. Mulla on itsellä hyppyeste ja sitä aina silloin tällöin, väliin vähän ahkerammin, hypittiin ja metrinen nouto oli jo hyvällä mallilla, kunnes se päätti alkaa kiertää takasin. En tiedä mistä se kiertäminen tuli, mutta laskettin takas 85cm ja siitä aika nopeasti päästiin takaisin metriin mennen tullen.


Mutta sitten A. Siitähän sitten tuli ongelma kun olin piilossa. Nitalla ei ollut mikään ongelma kiivetä jos pyysin sivulta kiipeemään, vaikka en edes heittäisi siitä mitään yli, mutta jos olin esteen toisella puolen niin ensin aina kävi kurkkimassa mihin sä menit. Siitä palautin sen takasin istumaan ja sitten kykeni jo kiipeemään, vaikka olin piilossa. Aina mahdollisuuksien mukaan käytiin kentällä kiipeilemässä tuota A:ta. Kun se alkoi jo pikkuhiljaa omalla kentällä sujua niin käytiin muutaman kerran vierailla kentillä kiipeilemässä A:ta. Se yksi ylitys on 15p, melko kallis liike yhdestä yityksestä. Tuo A loksahti paikalleen varmaan vasta noin pari vkoa ennen koetta.

Eteenmenossa ei sen kummempia, sen se tuntui osaavan niin omalla kuin vieraalla kentällä. Sitä maahan menoa en eteenmenossa ottanut, mutta muuten huutelin sitä maahan, jos se oli kauempana tai sitten juoksemassa heitetyn lelun perään.

4-Rotumestaruuskisa. Airikset, Beussit, Bouvierit ja Briardit

Koe oli sunnuntaina 29.9.2019 Raisiossa. Jälkikoirat tuomaroi Harri Laajajärvi. Jälkikoirat aloitttivat kentältä ja Nita arpoi itselleen ensimmäisen suoritusvuoron. Tottis muutoin meni ihan mallikaasti, Vähän se on vino, mutta innokas. Istumisessa istui nopeasti ja Nita on tosi skarppina istumisessa ja maahanmenossa siellä odottamassa, maahan meni istumista vähän hitaammin, mutta luoksetulossa istui hienosti eteen, sivulla jäi inansa vinoon. Tasamaanouto oli reipas, ohjaajan pitäisi jaksottaa selvemmin. Ehkä sitä sitten vähän liian nopeasti otti kapulan ja käski sivulle. Mutta sitten esteillä Nita hypyllä lähti innokkasti noutamaan, mutta unohti hypätä mennessä. Tais tajuta ite virheensä ja jäi siihen esteen viereen. Ei lähtenyt ensimmäisellä tuo käskyllä, mutta onneksi toisella lähti reippaasti noutamaan ja hyppäsi takaisin. A esteelle se karkasi ennekun päästiin itse liikeeseen, mennen tullen kiipesi....Ihan omaa tyhmyyttä, otampa vielä yhden askeleen eteenpäin. Ajattelin, että se oli sitten siinä, mutta tehtiin liike kuitenkin korrektisti oikein. Eteen juoksi ehkä vähän vinoon ja tarvi 2 käskyä maahan menoon, ensimmäisellä istui. Paikallamakuussa vähän laskeskelin, että mahtaakohan tottispisteet riittää.

Arvostelu oli aktiivinen, iloinen ja reipas. Erittäin hyvää ja istumisesta ja paikkamakuusta erinomainen ja hypystä puutteellinen. Huojentavaa oli,että ykkösessä saa vähän anteeksi kömmähdystä ja tuomari otti sen A:n vallattommuutena, vaikutti kyllä arvosanaan ja liike meni tyydyttäväksi. Eteenmenosta lisäkäskyn myötä ja olisi saanut juosta määrätietoisemmin suoraan tyydyttävä. Loppupisteet hyvä 82p




Videosta kiitos Hanna Maaria Harjulle.

Maasto oli kaukana, noin tunnin ajomatka. Mutta ei kyllä haitannut ajella Saloon asti kun näki maastot. Keli oli vielä ihan optimaalinen, sopivan kostea ja ei enää satanut kun jälkiä ajettiin. Nitan jana oli tasasta sammalmetsää, pysäköin auton janan oikeelle puolen ja Nita jo autolta nuuskutteli paljon metsäänpäin. Ennen koetta olin tehnyt 4 janaa ja koitin jos lähetän janalle vähän samaan tapaan kuin tottiksessa eteenmenoon ja sehän aika kivasti meinikin niillä janoilla suoraan.
Kokeessa sitten Nita teki aivan täydellisen janan, lähti vauhdilla ja suoraan, törmäsi jälkeen ja sinne meni. Jälki lähti oikealle. Aika pian janan jälkeen oli keppi, mitä Nita ei nostanut, mutta koska se jäljesti koko jäljen jäljen päällä niin huomasin sen ja poimin matkaan. Nita nosti sitten loput 5 keppiä. Jälki päättyi lähes tielle. Kutos keppi ei ensiyrittämällä noussut, tie vähän taisi vetää. Otin vähän takaspäin ja sitten nousi se kutonenkin. Aikaa meni varmaan alta 10min. Jäljeltä täydet 170p.

Esineruudussa sitten Nitaa vähän juoksetutti, mutta nosti kyllä 2 esinettä ja toi käteen. Noista juoksukiemuroista vähän rokotettiin ja esineistä 25p/30p

Lopputulos siis 277p/300p 1-tulos, koulutustunnut JK1, luokkavoitto 1/3 ja jäljen rotumestaruus!! Nita näytti olevan jälkikoirista (5kpl) ainut, joka nosti kaikki kepit. Huippua Nappula 💓

Kuvat: Minna Saarimaa


Sai lelu jäädä kun pussista tuoksui ruoka :-D


Vaikka sitä tuntuu, että aina ei ehdi ja jotenkin tuntuu ettei saa oikeen edes aikaseksi, niin kuitenkin aika paljon tekee pieniä pätkiä seuraamista tms ihan vaan siinä omassa pihassa, vähän sellaista hubbabubbaa ja hauskanpitoa samalla kun Melissan kanssa ollaan pihalla. Siinä on semmoinen kiva tekemisen into ja aika helposti Nita oli kuitenkin valmis kokeeseen. Vai tuntuuko se vaan kun tottis on aika pitkälle rakennettu omassa pihassa leikitellen. Onhan siinä tottiksessa viilattavaa sitä ja tätä, mutta on se vaan aika Nappula 💓

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti