FH-leiri ja tottiskarsinta

Taas täytyy pikkuhiljaa kiriä blogi ajan tasalle. Jos toukokuussa oli lähes joka päivä treenejä tms, niin kesäkuun ensimmäinen viikko jo vähän himmailtiin ja seuraava viikko sitten meni sitten illat töissä. Ennen lomaa on aina kiire, ihan joka vuosi sama juttu. Tänä vuonna piti vielä tuurailla lomalla olevaa työkaveria, joten ei meinannut vuorokaudessa tunnit riittää.

FH-semma

Huhtikuussa käytiin Vaasassa KV näyttelyssä. Maret Kärdi teki Nessasta ROPin. Ryhmiä odotellessa käytiin Jannan kanssa polkasemassa Nessalle ja Mayalle peltojäljet.
Kuvat: Johanna Thölix

Näyttelyn jälkeen käytiin jäljet ajamassa, tehtiin molemmille laatikko.

Se oli Nessan ensimmäinen vieras peltojälki ja ei sillä tuntunut olevan mitään merkitystä, niin kuin olettaa saattaa. Suorat meni ihan ok, mutta kulmat menivät vähän plörinäksi, tai oikeastaan ensimmäinen kulma. Jäljellä oli pitkillä sivuilla kova sivutuuli ja johtuko sitten siitä, että hukattiin se eka kulma. Päästiin jälkeen kuitenkin vielä jälkeen kiinni ja jäljestettiin vikasuora taas ihan ok.

Janna kertoi toukokuun lopussa olevasta FH-seminaarista.

Pitkään arvoin Briard-leirin ja Vaasa FH-leirin välillä. Molemmat oli samaan aikaan ja päädyin lähtemään Vaasaan. Peltojäljelle minä tarvitsen enemmän apuja/oppeja, koska laji on uusi. Toukokuun viimeisenä viikkona helatorstaina suunnattiin siis Vaasaan FH-leirille. Me oltiin Nessan kanssa Martti Piipposen ryhmässä Jannan&Mayan ja Macken&Alisonin kanssa ja voi kuinka koukuttavaa se peltojäljestyskin on :-). Briardit oli siis hyvin edustettuina :-). Leirillä me keskityttiin lähinnä kulmiin.

Ensimmäisenä päivänä tehtiin peruslaatikko kolmella esineellä, esineet olivat pitkillä sivuilla, ensimmäinen noin 15m ennen kulmaa, toinen noin 15m toisen kulman jälkeen ja jäljen lopussa. Jälki meni hyvin ja ne kulmatkin ja saatiin vähän kehujakin kouluttajalta :-)

Toisena päivänä tehtiin sitten niitä kulmia.

kuva: Johanna Thölix

kuva: Johanna Thölix

Hyvin meni tuokin jälki. Hauska huomata kun koira on kiinni jäljessä, niin sitä ei haittaa vaikka joku seisoo jäljen päällä ja jäljestää vaan kenkien yli. Sama asia on ainakin tuoreiden harhojen kanssa.

Kolmantena päivänä ensimmäinen jälki tehtiin kulmia ja toinen oli tarkoitus keskittyä esineisiin.

Lyhyet viivat ruokaa, pitkä esine. Kulma jäljellä 1 esine, esine jäljellä 8 esinettä.

kuva: Johanna Thölix

kuva: Johanna Thölix

Kulmajälki meni hyvin. Muistiin myös, että traktorinuria ja heinänpituusvaihteluita ei pidä pelätä.

Mutta sitten tuo esinejälki. Vähän ennen, kun se käytiin ajamassa, tuli kaatosade. Itse jäljestys meni hyvin, mutta niitä esineitä Nessa ei olisi halunnut ilmaista menemällä maahan...enää ei satanut mutta esineet oli litimärkiä ja heinä oli märkää. Tilanne oli ehkä vähän samalainen kuin meidän ykkösen jälkikokeessa, jäljestettiin kaatosateessa ja Nessa ilmaisi kyllä esineet, mutta tyytyi vaan pysähtymään ja tökkäsi nenällään. Normaalisti aina käyttää sen suussa ja menee maahan. (tuo suuhun ottaminen onkin ollut vähän ongelma pellolla/nurtsilla, mutta on aika hyvin saatu karsittua sitä pois, puinen on vaikein). Jokainen esine kuitenkin vähän avitettuna ilmaistiin.

Neljäntenä päivänä keskityttiin kulmiin.

Alku lähti hyvin ja sitten ensimmäisen kulman ja sitä seuraana suoran jälkeen tapahtui jotain ja yhtäkkiä huomasin, että nyt on liikaa syötävää ja olin ilmeisesti polkenut tuon loppusuoran "jouluaaton" niin lähelle, ellen jopa päälle, että toisen suoran jälkeen lipsahdettiin sinne. ohjattiin Nessa pois paluujäljeltä ja jatkamaan oikeaa jälkeä. Loput kulmat meni hyvin ja siirrettiin esine ennen sotkettua aluetta ja kuivalla ilmalla taas pystyi Nessakin ilmaisemaan menemällä maahan.

Otettiin sitten vielä erikseen esineilmaisuja lyhyellä nurmikolla. Treeni oli hyvä ja olenkin aina miettinyt, että mitenkä niitä voisi erikseen treenata :-)

Ihan huippua oli koko 4pv, super kiitos Janna ja Macken. Nessakin oli varmaan mielestään paratiisissa, järvi pihassa :-D

Sain sen monta kertaa käskemällä pois sieltä, mutta sitten vain yhden kerran jouduttiin hakemaan se veneellä pois :-P. Uimahullu mikä uimahullu. Ei sitä hulluutta oikeasti ymmärrä, jos ei ole itsellä uimahullua koiraa, en oo minäkään ennen ymmärtänyt.

Meillä kun ei ole peltoja käytettävissä, niin on tehty jälkiä sitten nurmikolle. Tarkkuutta, kulmia ja esineitä pystyy ainakin treenamaan. Kestävyyttäkin kyllä pitäisi päästä väliin treenaamaan.

Tottiskarsinta

8.6 oli Hämeenkyrössä JK3 tottiskarsinta, 32 oli ilmoittautunut, 22 oli saapunut paikalle ja 10 pääsi maastoon. Me karsiuduttiin pois. Nessa oli sanotaanko nyt aika turhan kierroksilla, ei ole nyt kovinkaan paljon väännetty tottista ja kun sukat pyörii jaloissa, niin Nessa se sitten haukahteli kesken seuraamiseen, juoksemisessa haukkui vähän enemmän ja hiljeni kyllä sitten vähän napakammasta seuraa-käskystä hitaaseen siirtyessä. Olisi pitänyt antaa sen purkaa ennen meidän tottisvuoroa, joka oli sitten ihan vihoviimeisenä, mutta ilma oli kuuma ja ajattelin, että jos se väsyy. Ei olisi pitänyt ajatella ja ottaa se autosta aiemmin.

Liikkeestä istumisen Nessa meni maahan, luoksetulot meni ihan ok, taisi maasta tulla vähän vinoon eteen. Tasamaanoudossa luovutti vähän vinossa, nouti vauhdikkaasti. Hyppynouto ok, luovutus saisi olla korrektimpi (suu vähän käy luovuttaessa) ja A-esteen palasi TAAS hyppyesteen kautta ja luovutti tosi vinossa. Eteenmeno ok, saisi mennä nopeammin maahan. 77p  Nessa taisi haukahtaa myös joko tasamaa noudossa sivulle siirtyessä tai sitten hyppynoudossa, en muista.  Maastoon olisi päässyt pisteillä 85p, tuloksista taisi olla muistaakseni 7kpl yli 94p. Jos Nessa ei olisi ollut tuossa tilassa ja liikevirheitä ei liiemmin tulisi, niin meidän tottis on varmaan siinä 80-89p tasolla, noutojen luovutuksessa ainakin on vähän sanomista (puree kapulaa). Mutta kun meillä tuntuu vähän joka kokeessa jotain tulevan. Ärsyttää vaan suunnattomasti, koska jälkikokeisiin ei vaan pääse.