2018 meni ihan ettei kerinnyt huomatakkaan, olin kotona koko vuoden. Nitan kanssa on rakennettu tottista eteenpäin, alkujaan sivuille tuloista seuraamiseen. Nita on aktiivinen, iloinen ja innostuva ja nopea, toisaalta ehkä vähän herkempi mitä on ollut Nessa, mutta yritystä on sitä enemmän. Tykkään kyllä kovasti ja aika pitkälle on löydetty jo samoja suuntataviivoja, mutta pähkinää on kuitenkin vielä purtavaksi, tosi monta.
Suurin on nouto, mutta vähän valonpilkahduksia näkyy jo tunnelinpäässä. Se ote, ote ja ote. Mutta muiltaosin on päästy vähän jo eteenpäin.
Nita ei myös niin luontaisesti tuo mulle asioita, toisinkuin Nessa kiikuttaa kaikki löytämänsä aarteen näytille. Tämän asian kanssa on kyllä tehty aika paljon, kuin myös että esineet tuodaan käteen asti. Vielä kyllä riittää työsarkaa senkin suhteen.
Nita on kauhean kiva kun se palkkaantuu paljon jo pelkistä kehuista, sen kanssa olen oppinut ehkä myös paremmin kehumaan ja ehkä se mun tiukka pipokin on vähän löystynyt. Arjessa se on niin innoissaan aina nyt mitä tehdäänkin ja jokapaikassa se on nenäpitkällä mukana, varsinkin Melissan mukana. Sanottakoon, että osaa se myös rauhottua kun mitään ei tapahdu.
Tammikuusta alotettiin Nitan kanssa agilityn alkeiskurssilla. Teki kyllä tosi hyvää Nitan häiriöherkkyydelle, koska kaikki 4 koiraa oli samaan aikaan joka kerran yhtäaikaa hallissa. Alkuun kiihtyi melkoisesti kun joku juoksi putkeen, mutta sekin on jo paljon liventynyt, vaikka edelleen vielä on pakko vilasta siihen suuhtaan kun se putken "rapina" tms kuuluu. Keppejä on tehty kokoajan ohjureiden kanssa. Alkujaan Nita veteli ihan omia reittejä ohjureista välitämättä, mutta alkoi se rytmi löytymään ja nyt on jo aika monta ohjuria voitu ottaa välistä pois. Näin kerta viikkoon treenatessa ei nyt suuria edistysaskelia voi olettaa, mutta Nita on kyllä syttynyt lajiin ja mä oon niin myöhässä kaikissa ohjauksissa, en vaan kerkiä kun se jo meni.
Huhtikuusta alkoi jo Tavesin maanantai tottikset ja kun meillä se agilitykin on Maanantaisin niin on ollut jo vähän polte kentällekkin, mutta agilitykurssista on kuitenkin maksettu. Joka kolmas viikko on niin että tarvitsen lapsenvahdin, kun Esa on töissä. Koska Melissaa ei oikein pysty sinne agilityyn vielä ottaa mukaan (koska ne muut koirat) niin Toukokuusta sitten mentiin (päästiin) käymään kentällä. Toukokuussa käytiin toisenkin kerran kentällä vähän sillä verukkeella että sain toimitettua palkinnot mätsäriin. Kolmantena Toukokuun maanantaina palattiin taas agilyruotuun ja tehtiin vähän radanpätkään ja lopuksi vielä esteiden kautta keppejä ja ne meni hyvin, myös eri kulmista on tehty kepeille hakemista. Yllättävän hyvin Nita on ne kepit oppinut. Näin kahden koiran kokemuksella ohjureilla oppii paremmin entä vinokepeillä.
Siinä samalla vkolla kävin katsomassa Mainion BH-kokeen ja tuosta vähän tuli polte, että suoritetaan mekin sitten BH alta pois :-D Tavesin kokeessen vapautu vielä sopivasti paikka, joten ilmottauduttiin sitten Nitan kanssa sinne.
Koe oli sitten nyt Maanantaina 27.5. Sununtaina käytiin vielä pyrähtämässä kentällä kun ajattelin että ehkä sitä tarvitsee vielä kolmannen kerran kesässä käydä kentällä ennen koetta. Paikkamakuuta pystyy hyvin treenaamaan yksinääkin kun tarkkailee koiraa kännykän etukameralla :-D
Nita on kyllä vielä kovin kesken moneltakin osin, mutta luotin siihen että kyllä se nyt BH:n suorittaa ja on hallinnassa, siitähän BH:ssa lähinnä on kyse. Ensimmäistä kertaa voisin sanoa että ei hirveästi edes jännittänyt ennen koetta. Enemmän ehkä mietitytti että se "vire" kestää koko kokeen. Nita osaa kyllä liikkeestäkin istumisen ja maahanmenon, mutta pelasin varmanpäälle ja tein ne pysähtymisen kautta. Seuraamisessa paikka elää kyllä ja paikoin aika paljon edistikin. Positiivista on että Nitan ei tarvinnut juurikaan vilkuilla, kovin vilkas kun on. Henkilöryhmääkään ei olla juurikaan treenattu ja pitkänmatkan luoksetulokin oli vähän herran haltuun loppuasennon suhteen. Mutta muuten pikku Nita suoriutu BH:sta ihan mallikkaasti, kaupunki osuudessa se liiteli radan loppuun, kaiken se huomaa mutta hyväntahtoisesti suhtautuu, joten meillä asuu nyt kaksi hyvin käyttäyvää koiraa :-D (Nita vielä totuttelee uuteen titteliin ennenkuin ottaa sen käytäntöön :-D )
Tottisosuus on nähtävissä täällä https://youtu.be/APygIRugINo
Muuten vähän pohdin ilmoittaisiko Nessan tokomestikseen, jos nyt ensin koittaisi kaikki voittajan liikkeet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti