Vallattomasti kokeessa

Eilen käytiin lähes tulkoon takkiauki kokeessa :-). Ennen koetta otin viikolla  kolme kertaa luoksetulon pysäytyksen ja Nessa pysähtyikin tosi hyvin, kun hailautti kättä alakautta. Muutama tunnarikin otettiin ja muutama ruutu.

Koe oli maneesissa ja se hevosenhaju taisi nostattaa Nessaa entisestään. Paikallamakuussa se oli nuuskinut maata niin, että parta oli ihan siinä hienossa hiekassa. Paikallamakuusta kuitenkin 9p. Seuraamisessa alkupätkällä hieman ääneteli, loppupätkä ok, siitä 8,5p. Liikkestä istuminen ok, 9p. Luoksetulossa se lähti tulemaan niin lujaa, että jo tiesin, että ei tule pysähtymään, maahan sen sain kuintenkin rääkästyä, mutta siitä se lähti vasta toisella käskyllä, joten siitä puhdas 0p. Melkein olisi kyllä pitänyt lennossa vaihtaa se seisomiskäskykin sanalliseen, voisi ehkä toimia paremmin, kun koira käy kierroksilla. Nessa lähti tulemaan, että tättädää täältä tullaan :D. Ruudussa Nessa asetti itsensä ensin liian lähelle etureunaa, toisella ruutukäskyllä hakeutui keskemmälle ja käskystä oikeen lysähti maahan. Seuraamaan kutsu oli sitten taas vauhdikas, juoksi mukamas vahingossa vielä mun ohikin, ennekun otti oikean paikan, ruudusta kuitenkin 8,5p. Estenouto meni vauhdikkaasti, saattoi olla vähän vinossa luovutuksessa ja suu vähän kävi, mutta saatiin silti 9p. Metallinouto kävi yhtä vauhdikkaasti, se jopa toi sen laukaten. Luovutti vähän  kaukana, 9p. Tunnarissa Nessa meni tohinalla kapuloille, tohinalla etsi niitä ja tohinalla toi sen. Kapula vaan oli väärä, oikean viereinen, 0p. Kuvitteli varmaan tuovansa kuitenkin oikean. Kaukokäskyt, hauskaa se oli tässä vaiheessa pitänyt koko kokeen, no alkoi istu, seiso, maahan, mitkä menikin hienosti. Sitten taas seiso ja mitä tekee Nessa, se hyppää metrin eteenpäin ja pylly pystyssä haukahteli mulle, joo´o. Tuomaria huvitti koiran toilailut ja armollisesti antoi kokonaisvaikutuksesta 8p, hauska koira, pitäisi laittaa vähän pakettiin, niinkö? :D.

Se oli sitten kuudes nollatulos voittajaluokasta, sen verran kuitenkin jää aina hampaakoloon, että kun saisi ne kaikki liikkeet onnistumaan kokeessakin, Nessa kuitenkin ne osaa.

Merkintöjä

Avojälkeä silmällä pitäen on nyt ajettu muutama pidempi jälki. Viikolla on ihan mahdoton antaa tuntia enenpää vanheta, jos meinaa päästä ennen pilkkopimeetä pois (että mä inhoan aikaisin tulevaa pimeyttä).Pari 1,5h vanhaa ja yksi 2h vanha jälki on kuitenkin ajettu, ei ole ollut vaikutusta. Pituutta niillä on tainnut olla 600-900m, kulmia 5-8. Kahdelta jäljeltä on jättäny ykköskepin, toisessa alku oli sotkettu, toiseen en keksi syytä.

Eilen treeneissä yritettiin kaivella tokon koeongelmia esiin, ei onnistuttu. Ensi ilman palkkaa seuraamista, ruutu, liikkeestäistuminen ja kaukot ja sitten tunnari. Oma nousi ja reippaasti tuotiin. No ensikerralla sitten vielä enemmän palkattomia liikkeitä alle. Otettiin muutama luoksetulon pysäytys. Ensin takapalkalla, pysähty, mutta turhan hitaasti. Toisella yrityksellä ei sitten lähtenyt tulemaan ollenkaan luokse :-O, takapalkka pois, ja johan saatiin taas tyttö liikkeelle, hyvä pysähdys ja jätettiin siihen.

Muutama nouto niin, että appari heitti kapulaa vielä eteenpäin. Palautusvauhti hyvä, lukuunottamatta muutamaa viimestä metriä. Tuohon auttaisi varmasti, jos saisin sen juoksemaan kapulan kanssa vauhdilla jalkojen välistä.

Mainittakoon vielä, että viimeviikon agilitytunnilla ensimmäistä kertaan pitkään aikaan ei tullut tumpelo-ohjaaja fiilistä :-D.

Synttärisankari

Nessa täyttää tänään jo kokonaiset kolme vuotta :-O. Ihan teinihän tuo vieläkin on ja toivottavasti pysyykin sellaisena :-). Jonkinlainen syttärikuva piti tietenkin ottaa, ankea sää ja kännykkäkamera-laatu tuotti alla olevan kuvan.

Nessa 3v

Muutamaan jälkikokeeseen oltiin varalla ja kun ei luokkaa voinut vaihtaa, niin peruttiin varasijat. Ja koska jälkikokeisiin ei enää tänävuonna päästä ja hausta ei olla koevalmiita, niin löysin taas itseni luuraamassa tokon koekalenteria. Tokoa ei olla treenattu sitten viimeisen kokeen, joten jos nyt pääsisi pureutumaan meidän koeongelmaliikkeisiin. Saada ongelmat treeneissä esiin ja korjattua ne, niin ehkä voisi talvenaikana käydä yrittämässä sitä voivoi-luokkaa (joka meille on osoittautunut todelliseksi voivoi-luokaksi, sangen nolo viiden nollan suora). Mutta tänään ei treenata (ehkä ;-) ) ja käydään ostamassa Nessalle ja tietenkin Nupulle ja Zirallekkin, herkkuja Nessan synttäreiden kunniaksi :-).

JK1 -> MVA

Nyt ei tarvitse kirjoittaa tuloksettomuudesta, vaan onnistumisesta :-D Tänään käytiin Nessan kanssa Kurikassa kaatosateessa jäljestämässä alokasluokasta koulutustunnus. Koe alkoi jäljellä, meille arvottiin numero 2. Vettä tuli aika paljon ja seurasin, kuinka nro1 koirakko ei löytänyt janalta jälkeä ollenkaan ja kun ei itsekkään ole turhan paljon treenaillut kaatosateessa, niin kävi mielessä, että mitäs jos vesisade onki huuhtonut koko jäljen. Huoli oli turha ja Nessa poimi jäljen janalta varmasti. Janalta lähti pois 2p, koska lähdin kuulemma liian aikaisin Nessan perään. Kaikki kepit löydettiin ja jälki oli äkkiä ajettu :-). Mutta en tiedä johtuko märkyydestä vai mistä, mutta Nessa normaalisti ilmaisee kepit käyttämällä niitä suussaan, mutta nyt se pysähtyi kepin kohdalle ja vaan vähän tökki sitä nenällään. Outoa, mutta en kyllä keksi muuta syytä kuin märkyys.

Sitten esineruutuun. Nessa on nyt kahdessa viimeisimmissä esineruuduissa keksinyt jäljestää ruudussakin. Ajattelin, että kyllä se viidessä minuutissa jäljestämälläkin sieltä esineen nostaa. No tänään ei jäljestänyt :-). Ensimmäisellä lähetyksellä eteni ehkä ruudun puoliväliin ja tuli takaisin, toisella lähetyksellä meni sitten takarajalle ja nosti sieltä esineen. Esineruudusta täydet 30p.

Tottiskenttä paikoin lainehti vettä. Me suoritettiin liikkeet ensimmäisenä. Tottis meni pääpiirteittäin ihan ok. Noudoissa tapahtui taas aika outo juttu, sillä tasamaa noudossa Nessa meni kyllä nopeasti kapulalle, mutta ei kuitenkaan heti nostanut kapulaa. En kyllä keksi siihenkään mitään muuta syytä kuin sen märkyyden, ikinä se ei ole tuommoista esittänyt, paitsi metallikapulalla, joka on ällö. Esteillä sentään ei tarvinnut arpoa nostaako kapulaa. Luovutukset oli hieman vinot ja vähän puri kapulaa ja hypyssä pieni kosketus takaisin tullessa. Eteenmenossa ensimmäisellä maahan käskyllä istui, toisella maahan. Paikallamakuussa ei ongelmia ja tottiksesta pisteitä yhteensä 89p.

Pisteitä yhteensä siis 287p, 1-tulos, 1-sija ja koulutustunnus JK1. Käyttötuloksen myötä, Nessa sai tänään myös Suomen muotovalio-tittelin :-).

FIMVA JK1 BH TK2 Elouche del Pata Viento

Kympin Tyttö

Nuppu täytti 30.9 täydet 10-vuotta <3. Vieläkin on ihan hirveän vaikea uskoa, että se on todella jo niin vanha. Mieleltään taitaa olla viellä kuriton teini. Nuppu on meillä se, jolla on loppumaton halipula. Ei riitä, että makoilee vaan vieressä, vaan Nuppu tunkee itsensä kainalonalta ihan syliin asti <3. Nupusta on niin hauskaa leikkiä itsekseen lelulla, heittelee sitä itselleen ja syöksyy perään. Joskus lelu lentää seläntaakse ja on hauska katsella kun se on ihan aidosti ihmeissää, mihin ihmeeseen se lelu meni :-D. Entäs sitten se ongelma, kun se lentää olohuoneen pöydälle, kun katsos pöydiltä ei saisi ottaa mitään ;-). Ulkona tyttö intoutuu juoksemaan rallia häntä suorana, toisaalta siitä tulee itse hyvälle mielelle, kun toisella on niin hauskaa, mutta toisaalta yrittää hieman rajoittaa menoa, ettei vaan sattuisi mitään.Hauskanpitoon liittyy myös mölinät ja haukahtelut :-).

Ruoka-aijoista Nuppu pitää huolen. Jos iltaruokaa ei neidin mielestä tarjoilla ajoissa, alkaa eteisen ja olohuoneen välinen teputtelu (ruuat on eteisen kaapissa). Aamusin tyttö melkein jo vaatimalla vaatiin hammastikun. Teputus alkaa, kun huomaa, että nyt ne taitaa herätä.

Onhan sillä ainakin yksi rasitavakin tapa. Naapurissa asuu 2 pientä terrieriä ja kun ne haukkuu pihalla, niin Nupun on ainakin kerran haukahdettava takaisin. Vaikka kiellät jo ennen kun meinaakaan haukahtaa, niin se vaan tulee Nupun suusta, tai niin se ainakin yrittää väittää ;-). Mutta miten sitä voikaan ihminen tulla hyvälle tuulelle vaan seuraamalla koiran tekemisiä, Nuppu on vaan niin <3. 

Juoksumerkintä

Pitää pistää ylös, jotta muistaa. Nessalla on alkanut juoksu NE-reissun aikana (14-16.9). Ja samointein voidaan heittää hyvästit Oriveden 23.9 jälkikokeen koepaikalle.

Tuloksetonta

Vuodatus oli pitkään poissa käytöstä ja kun päivittäminen jäi, niin ei ole tullut päivitettyä sitten ollenkaan.

Aloitetaanpa sitten Erkkarista ja tokomestiksessä , jotka oli kesäkuun lopussa.
2 voittajan koetta oli ollut jo alla, joista molemmista 0-tulos, tunnarin,metalli ja kaukojen mentyä pieleen.
Mestiksen tulokseen ei siis ollut kovin kovat odotukset. Nessa oli jo valmiiksi hivenen väsynyt ja koepaikalla ennen koetta oli sitten tietenkin pakko ottaa vielä viimehetken treenit,
hinkaten tunnaria, metallia ja kaukoja. No kokeesta tuli, kuten arvata saattaa komea 0-tulos,  tunnari ja kaukot meni nollille. Tunnarissa nosti omansa, mutta ei lähtenyt tuomaan, toi sen sitten ehkä noin kolmannella tai neljännellä käskyllä, plää. Mä en ymmärrä miksi se liike ei toimi kokeissa. Kaukoissa tarvitsi varmasti useampia käskyjä ja ei varmaan tehnyt kaikkia siirtoja (en muista). Luoksetulossa ei tainnut pysähtyä seisomaan. Avoimenluoka hyvät luoksetulon pysäytykset on tyystin hävinnyt voittajaluokassa, ehkä se matka on liian pitkä, tai sitten se jo tietää, että noissa tilanteissa se pallo ei kuitenkaan lennä. Ei ole toiminut sitten muuten sanallinenkaan käsky, ehkä pitäisi vaan kunnolla opettaa se pysähtymään. Ruudussa sijoitti ensin itsensä ruudun viereen, toisella käskyllä meni ruutuun ja tyhmänä pysäytin sen vielä seisomaan, kun olisin voinut huutaa sen suoraan maahan. Se taisi muuten vielä nousta seisomaan jo liikkeenohjaajan käsky-sanasta, ennen kuin huusin sen seuraamaan. Yllätys, yllätys tässä kokeessa se toi metallin, hitaasti, mutta varmasti. Ylipäätään mestisesitys oli aika väsynyt.

Mestiksen jälkeen oli erkkari ja onnistuin väsyttämään Nessa vielä vähän lisää ennen omaa kierrostaan. Noora ystävällisesti sen esitti ja hienosti esittikin, runsaslukuisissa AVO nartuissa Nessa sijoittui kolmanneksi kera SA:n.

Elokuussa käytiin vielä 2 voittajan koetta. 4.8 Nokialla taisi mennä samat tunnari, kaukot ja metalli nollille. Ei myöskään pysähtynyt seisomaan luoksetulossa. Kaikki voittajaluokan koirat nosti tunnarissa väärän. Nuo meidän 0:lla liikkeet tuntuvat aina sijoittuvat vielä kokeen viimeisiksi liikkeiksi. Metallia taisi sovitella suuhunsa, mutta ei tuonut. kaukoissa tarvitsi useampia lisäkäskyjä eikä mennyt sitten enää viimeisestä istumisesta maahan.

17.8 Tampereella koe lähti hyvin käyntiin, Nessakin oli ihan kivassa vireessä. Seuraamisen 10p, ropisi heti seuraavassa liikkeestä istumisessa, jossa meni maahan. Luoksetulossa ei TAASKAAN pysähtynyt seisomaan. Ruutuun Nessa on löytänyt ihan suhteellisen hyvin, mutta tuolla ruutu oli aika syvällä siellä ruohon seassa, nauhaa ei näkynyt ollenkaan lähetyspaikalle, mutta muovinen kehänauha loisteli auringossa. Nessa ei tainnut hahmottaa koko ruutua ja lähti suuntaamaan kehänauhansuuntaan ja huusin sen sitten pois. Tosi moni koira ei hahmottanut tuota ruutua ollenkaan. Yksi sinne taisi löytää, sen ohjaaja moneen kertaan suuntasi koiraa ennen liikkeen alkua. Olen luullut, että suuntaaminen nollaisi liikkeen.  Tunnarissa Nessa taas nosti omansa, toisella käskyllä taisi tulla sitten paine (katsoo mua ja heiluttaa hännänpäätä) ja nappasi sieltä vaan jonkun kapulan mukaansa. Kaukokoissa tarvitsi ensimmäiseen istumiseen 3 käskyä, vaihdot teki ihan hyvin (istu-seiso-maahan-seiso-istu-maahan), mutta viimeisestä istumisesta valui maahan, ja taisin siinäkin joutua antamaan 3 käskyä, että sain sen istumaan.

Nyt opetellaan liikkeet kuntoon, ennekuin mennään taas kokeeseen. Tunnarissakaan ei ole koskaan ollut treeneissä ongelmaa, mutta koe näyttöjen jälkeen en keksi muuta syytä kuin palkattomuuden enne liikettä. Eli otetaan tunnaria sitten jatkossa niin, että tehdään palkattomia liikkeitä alle ja toivotaan, että ongelma ilmenisi myös treeneissä.

2.9 olikin aika jännät paikat, ohjaajalle . Lähdettiin Nessan kanssa jälkikokeeseen. Ensimmäisenä oli jälki. Meidän janan läpi meni rehevöitynyt metsäautotie, joka aiheutti sitten pientä pyörimistä. Jälki kuitenkin löydettiin. Aika pian Nessa lähti jäljestämään polkua pitkin ja ajattelin, että ei varmasti jälki voi mennä polkua pitkin, kunnes se nosti siitä ensimmäisen kepin . No samaista polkua jatkettiin sitten vielä muutama metri ja Nessa lähti vasemmalle metsään. Näin itse niitä askeleen painaumia, eli joo kyllä me ollaan jäljellä. Nessa vaan tuntui menevän epävarmemmaksi kokoa ajan ja seilasi pitkin poikin metsikköä. Painaumia edelleen oli, mutta kyllä rupesi jo epäilyttämään, että nyt on tainnut jälki hukkua, enää en kyllä edes tiennyt, että mitkä niistä painaumista oli omia jälkiä. Siellä aikamme pyörittyään Nessa lähti palaamaan taikaisin päin, en ensin päästänyt sitä, koska ajattelin sen ajavan meidän tulojälkeä, tai niinhän se oikeasti ajoikin. Aika meni aika pitkälle sen sienestäjän/marjastajan jälkiä ihmetellessä, joten annoin sen sitten palata takasin. Se palasi siihen polulle asti ja jatkoi sen polun yli ja kohta rupesi keppejä nousemaan, viimeinen mikä löydettiin oli myös polulla. Annoin se sitten jatkaa sitä polkua pitkin, joka tuli sitten tielle, jalki varmaankin poikkesi siitä polulta jossain kohtaa, koska kutos keppiä ei löydetty, en kyllä jaksanut siitä kauheasti huoltakaan kantaa, koska aika oli jo mennyt. Yliaikaa tuli n 10 minuuttia, joten keppejä ei hyväksytty. Janalta saatiin vaivaiset 29p, pyörimisestä johtuen. Olisi pitänyt ottaa se uudelleen sivulle ja lähettää se suoraan, mutta kun ihan kamalasti jännitti ja ajattelin, että se tuomari käskee takasin janalle tms, mutta ei se kuitenkaan sitten tarpeeksi paljon kuulemma poikennut linjalta. No ensikerralla tiedän.  Mutta jos jotain positiivista, niin se hakeutui itse takaisin oikealle jäljelle, vaikka taidettiin se 500metriä jo jäljestää sitä marjastajaa/sienestäjään (puhelimessa olevan Sport Tracker näytti kokonaismatkaksi n 1km). Nyt pitää ihan todenteolla harjoitella niitä harhojakin, niitä ei ole koskaan aiemmin ollut.

Tulokseen ei enää ollut mahdollisuutta, mutta käytiin silti ottamassa esineet tottis. Ihan nähdäkseni, että olisiko niiden puolesta tulos edes mahdollinen. Esine taisi nousta toisella lähetyksellä (tai kolmannella, mutta ehkä se oli toinen). Toisella lähetyksellä Nessa kaarsi etulinjan suuntaan ja haisteli pientä kuusta, joka oli n. 2m etulinjasta, ja jatkoi sitten takakulmaan ja nosti sieltä esineen. Pisteitä saatiin 27p, 3p lähti siitä, koska n.1,5m siitä kuusesta oli lähiesine ja Nessa oli mennet sen ohi. Tuomari tosin sanoi, että edellinen koira oli nostanut sen lähiesineen ja pissanut siihen kuuseen, pissanhaju siis tarttui Nessan nenään ennemmin kuin esineen. No mutta ihan ok suoritus kuitenkin.

Tottiksessa seuraaminen oli erinomaista. Istumisen meni maahan ja maahan ja luoksetulo taisi olla erinomainen tai erittäin hyvä, se sanoi, että olisi voinut mennä vieläkin nopeammin maahan, reagoi käskyyn kyllä nopeasti. Noudoissa luovutus saisi olla tiiviimpi ja hypyssä hieman haki askeleita ennen hyppyä. A-esteen kiersi takaisin tullessa, mikä oli sinänsä hieman erikoista mielestäni. Kentällä oli kahdet tottikset rintarinnan ja juuri kun meidän piti ottaa eteenmeno, niin viereisen kentän koirakko otti luoksetuloja. Saatiin odottaa sen aikaa kun luoksetulot oli otettu ja Nessa kovin seurasi tuota koirakkoa.  Ja kun saatiin suorittaa eteenmeno, niin Nessa eteni n 15-20 ja pysähtyi vierisen kentän koirakon kohdalle, toki siis meidän omalle kentälle. Eteenmenosta siis puutteellinen. Paikallamakuu oli kunnossa, mutta tarvitsi 2 sivulle käskyä, koska kun palasin koiranluo, se makasi siellä RIIPUTETTU SAMMAKKO-asennossa . Ensimmäisellä istukäskyllä heitti jalat takasin mahanalle ja toisella nousi istumaan. Tuomari ei kyllä tainnut huomata miten se siellä makasi, koska en minäkään huomannut kuin vasta tosi lähellä. Tottiksesta saatiin 79p. Täytyy kyllä sanoa, että alokastuokan tottiksissa näki kyllä aika monennäköisiä suorituksia. Mutta ei se 70p kuitenkaan ihan ilmaiseksi tule. Jäljen jälkeen kolmella kahdeksasta alokasluokan koirasta oli mahdollisuus tulokseen ja kaksi niistä sitten loppuviiimeksi sai tuloksen.

Sen verran kuitenkin jäi jäljestä hampaankoloon, että olisi vielä syksynaikana kiva päästä johonkin kokeeseen ja laittaa sormet ristiin, etteivät marjastajat olisi eksynyt sinne .