Kirimistä

Blogi taas laahaa jäljessä, jotenkin ei ole ollut inspiraatiota tai mukamas aikaakaan sitä tehdä. Asioita on kuitenkin hyvä laittaa vähän ylös, niin voi jälkikäteen sitten palata jos ei muista.

Metsäjälkiä on tälle kaudelle poljettu 6. Kahdella, vai kolmella ensimmäisellä jäljellä jälki kulki kyllä hyvin, mutta lähes kaikki kepit Nessa olisi jättänyt metsään :-O.
Ensimmäisellä jäljellä olin hämmästynyt ongelmasta. Toisen jäljen päätteeksi tein lyhyen keppijäljen ja vielä silläkin piti muistuttaa niistä kepeistä :-O.  Mutta sitten kolmannella jäljellä Nessa onneksi muisti jo ilmaista ne kepit, eikä seuraavillakaan ongelmaa enää ole esiintynyt.

Hakutreenit on nyt rullannut lähes viikottain. Viime treeneissä umpparilla Nessa haukahti parikertaa, teki jonkun näköisen pyrähdyksen ja maalimiehen sihahduksesta  jatkoi sitten ihan vahvasti ilmaisua.
Pitää siis heittää taas Esa roskiin haukuttavaksi :-D

Toukokuun ajan on meidän hakuryhmän tottisvetovuoro, joten sen päätteeksi on myös tehty sitten vähän tottista itsekkin. Nessa tuntuu olevan erinomaisessa vireessä kun vihdoin pääsee tekemään. Koska kuukauden teema on noudot ja eteenmeno (on muuten hyvä opettaa muille noutoa, kun ei sitä ole osannut omalle koirallekaan täydellisesti opettaa :-D ) niin on itsekkin jatkettu ainakin osaksi samalla teemalla. Noudoissa on lähinnä tehty vauhtia palautukseen ja vapauttelen sitä palkalle satunnaisen matkan päästä. Ihan kivasti on mielestäni ruvennut tulemaan vauhdilla ainakin lähes perille asti. Esteitä on kolmella kentällä käyty kokeilemaassa ja ne sujuu samaan tapaan kuin viimevuonnakin, eli ei ongelmaa.

 Tavesin esine/jälkitreenitkin on taas pyörähtynyt käytiin ja keskiviikona oli ensimmäinen esineruututreeni  Nyt oli täysikokoinen ruutu ja vieraat esineet. 2 ensimmäistä esinetta nousi kahdella ensimmäisellä lähetyksellä. Mutta luulin tietäväni missä kolmas on ja epätoivoisesti Nessaa sinne lähettelin, kunnes selvisi, että kolmas ei suinkaan ole siellä. Koska olin jo moneen kertaan Nessaa lähetellyt, niin tehtiin loppuun sitten vaan hetsiesine niin että vietiin Nessan  kanssa esine sinne yhdessä.

Meillä oli koepaikka nyt viikonlopun hakukokeeseen, mutta Nessa teki yllättäen juoksun 3 kk aiemmin kun olin ajatellut. Näihin juoksuihin oli kyllä nyt Ziran juoksulla osuutta, koska Zira juoksi ensin ja Nessa sitten näköjään heti perään. Sitä en tiedä koska Nessa sen juoksun on aloittanut (huomasin 4.5), koska kaikki yksittäiset tipat lattialla yms on mennyt täysin Ziran piikkiin.  Taitaa tytöt juosta sitten jatkossakin peräperää, aiemmin Ziran juoksut ei oo vaikuttanut Nessan juoksemiseen mitenkään. Koska nämä juoksut tuli näin yllättäen, niin mahdollinen astutus siirtyi nyt väkisinkin seuraavaan (ehkä joulu-tammikuussa, jos mennään Ziran juoksun mukaan).

Muuten kyllä taas huomaa, että kesä lähenee. Nimitäin pikkuhiljaa rupee olemaan lähes joka päivälle jonkilaista koiratreeniä :-)

FCI vahvisti Nessalle molemmat inttivaliotittelit

CIB

CIE

 

 

 

 

Tänään aurinkokin vähän houkutteli kameran kanssa pihalle :-).

Ensin piti vähän yrittää tönönöttää siinä kuvassa

 

Mutta tämä on Nessan mielestä super paljon kivempaa :-D

Maaliskuu

Tämä talvi on kyllä ollut erikoinen, juuri katselin vuodentakasia kuvia, nämä on otettu 17.3.2013

Tänävuonna on hieman erinäköistä ulkona :-D Nupullakin jo kevättä rinnassa :)

Maaliskuun alussa käytiin Nessan kanssa huvimatkalla Liettuassa. Matka oli oikeasti huvimatka, koska eihän meillä sieltä liettuasta mitään haettavaa ole, mutta koska Hanna järjesti ns legendaarisen maaliskuun liettuanvoittaja bussimatkan, niin olihan se mukaan lähdettävä (ja väärän niminenkin huolittiin mukaan :-D ). Hauskan matkan kotiin tuomisena oli LTV-14 titteli, VSP sijoitus, Cacib ja 2 luokkasertiä :-). Eipä siis hassummin mennyt Nessallakaan :-)

Epiksissä käytiin pyörähtämässä 22.3, tässä meidän möllirata.

Osallistuttiin myös kilpailevien rataan, ongelmia oli keppeille lähetyksessä ja sitten keinu ei ole vieläkään Nessalle selvä, koska teki taas lentokeinun.

Meidän viikkoagissa on tosi harvoin keinu radalla, mutta nyt tiistaina se oli siellä kuin tilauksesta. Tutussa hallissa ja tutulla esteellä ei näköjään tule sekaannuksia keinun ja puomin kanssa. Pitäsi ottaa oikeasti itseä niskasta kiinni ja käydä treenamassa noita kepeille lähetyksiä ja sitä keinuakin, tähän mennessä ollaan käyty vain niissä ohjatuissa treeneissä. Jotenkin vaan en pidä itsenä agilityihmisenä, siis olen mielestäni vähän kuin luvan kanssa huono tässä lajissa. Mikä sitten on jo ruvennut ärsyttämään :-D.

Muuten treenirintamalla on edelleen aika hiljaista Yhdet hakutreenit on saatu kasaan ja kertaalleen olen esineruudun tehnyt. Haku meni ihan mukavasti, paitsi en meinannut saada Nessaa pois viimeiseltä tyhjältä pois, koska se jäi kiinni hajuun kohtaan jossa edellisellä koiralla oli maalimies.  Esinetruutu meni niin hyvin (3 lähetystä, kolme esinettä), että jo mietin kannattaako sitä treenata ollenkaan, jos kerran  taun jälkeen pelittää noin hyvin :-D. No ihan tuohon en kuitenkaan luota ja ainakin toinen on vielä kokeilun vuoksi tehtävä ;-).


Ziran tilanetta tällä hetkellä seuraillaan, kontrollissa sitten katsotaan onko sydänlääkkeillä ollut mitään vaikutusta. Nisäpatti on mielestäni uudelleen turvonnut. Saattaa johtua nyt lääkityksestäkin, mutta musta tuntuu, että Zira on myös vähän rauhallisempi kuin normaalisti.

Huono sydän

Galestop, antibiootti ja tulehduskipulääke poisti tulehduksen, mutta ei pattia Ziran nisästä. Kontorollikäynnillä veriarvoista sitten selvisi, että maksa-arvot on korkea, muuten veriarvot oli ok. Ennenkuin mietetitään patinpoistoa leikkaamalla pitää tarkistaa se sydän ja kuvata keuhkot ja tutkia se maksa.

Eilen ultrattiin sydän ja kuvattiin keuhkot:
"Ziran sydänultrassa ja rintaontelokuvissa sydän on voimakkaasti laajentunut. Rintaontelossa ja vatsaontelossa ei todeta vapaata nestettä sydänviasta johtuen.

Keuhkoalueella on kohtalaisen paljon peribronkkiellia tiivistymää ja muutama pieni pyöreä tiivistymä, imusolmukkeet ovat normaalit. Muutokset voivat olla iän ja sydänsaurairauden aiheuttamia, mutta kasvaimen mahdollisuutta ei voida täysin sulkea kuvien perusteella.

Vatsaonteloultrassa maksa ja perna ovat suurentuneet ja niiden verisuonet ovat lievästi laajentuneet. Nämä muutokset voidaan katsoa olevan seurausta sydämen ongelmasta.

Sydämen toimintaa tukemaan aloitamme lääkityksen, joka on nesteenpoistolääkitys ja ACE.inhibiitori. Tämän lääkityksen suhteen pitäisi Ziran vointia kontrolloida kuukauden kuluttua.

Tällä hetkellä en löydä mitään muutosta, joka selkeästi viittaisi rintarauhaskasvaimen etäpesäkkeisiin. En myöskään katso, että sydän on ehdoton este leikkaukselle. Mutta selvää on, että Ziran anestesiariski on selvästi isompi kuin normaali tilanteessa. Mutta vaihtoehdot ja riskit pitää tarkkaan miettiä".

Eipä tässä oikeen mutta olekkaan kuin mietitty. Tieto lisää tuskaa ja mikään ei ole niin varmaan, kuin epävarma. Onhan tuo Ziran sydänvika ollut jo tiedossa, mutta nyt se on sitten niin huonossa kunnossa, että voi ruveta lääkitsemään. Kun vaiva 4v sitten todettiin, niin lääkäri kertoi, että mitään lääkkeitä vaivaan ei ole, kuin vasta sitten, kun siitä johtuen tulee muuta vaivaa. Hassulta tuntuu kuitenkin syöttää niitä nesteepoistolääkkeitä, jos nestettä ei ole kertynyt ja lääkkeissä myös lukee, että ne voi tehdä koiran väsyneeksi. ACE lääkkeessä on myös mainita, että ei saa käyttää kun on verenkierron tukoksia, läppäahtauma, keuhkovaltimoahtauma yms, Zirallahan juuri on on keuhkovaltimoahtauma...Sydämen oikean puoli on jo suurempi kuin vasen, sen pitäsi olla vain 1/3 vasemman koosta. Lääkäri määritti ahtauman asteeksi vaikean.

Ensimmäinen lääkäri sanoi, että kaikkia ei kannata leikata, toisen mielestä kannattaa leikata ja kolmas ei sano juuta eikä jaata. Tai sanoi se, että jos se itseä häiritsee, niin sitten voi leikata.
Ottaako sitten riskin, että koira jää leikkauspöydälle vai jääkö odottamaan tapahtuuko patille mitään. Nisäkasvaimissa on kai kolmenlaisia kasvaimia, hyvänlaatuisia, jotka ei aiheuta mitään, pahanlaatuisia, jotka pysyvät asioissa, mutta saattavat ärhäköityä leikkauksesta ja kolmas oli sitten jo tosi ärhäkkä...

Ikäviä uutistia+ Nessa fyssarilla

Zira on tässä viikolla pari kertaa makuulla ollessaan vinkassut/ulahtanut, niin että vähän havahtuu, että oliko se haukoitus, vinkasu vai ulahdus ja ylipäätään vinkasiko tuo koira. Päällisin puolin sen koittelinkin, Ziralla on ollut takapäässä jäykkyyttä, mutta ei se tuntunut mitään kohtaa sen kummemmin aristavan.

Zira ei ole koskaan ollut semmonen "paijattava" koira, vaan yleensä vaihtaa paikkaa tai lähtee pois, jos meinaat liikaa silitellä, vähän kuin vaivaantuu. Huomio ylipäätään aiheuttaa hepuleita, se ei siis millään tavalla pysähdy nauttimaan rapsutteluista vaan kieppuu jalkojen välistä riumuissaan. On siis ihan erilainen kuin Nuppu ja Nessa. Nuppu tunkee syliin asti, loppumaton halipula kun on, ja nauttii suunnattomasti pienistäkin halimis/rapusuttelu hetkistä ja vaatii aina lisää ja lisää. Nessalla ei ole ihan niin kova halipula kuin Nupulla, mutta nauttii silittelyistä ja eritoten kääntää aina vatsaa esiin, silitähän vatsastakin kiitos.

Takasin siis asiaan. Esa löysi perjantaina ihan sattumalta Ziran viimeisestä nisästä patin ja soitti mulle töihin, että voiko koiralla olla tissisyöpä. Saatiin aika jo heti perjantaille. Lääkäri sitä koitteli ja sanoi moneen kertaan, että tämä ei nyt valitettavasti tunnu kovin  hyvältä. Patti on siis semmosen pötkylän muotoinen ja pötkylässä on yksi kivikova patti ja nisästä tulee veristä eritettä. Lääkäri sanoi, että näissä nisäkasvaimissa voi olla sekaisin hyvälaatuisia- ja pahanlaatuisiakasvaimia, joten ohutneulanäytteet on aika turhia.

"Ziralla todetaan vasemmalla puolella viimeisessä maitorauhaslohkossa pehmeämpää turvotusta ja syvemmällä kovempi massa (d 10mm). Nisästä tulee puristattessa veristä eritettä.
Todennäkoisesti kyseessä on mammakudoksen kasvain sekä - tulehdus.

Hoitona maitorauhaskudosta pienentävä lääke (galastop) reseptin ohjeen mukaan, sekä antibiootti  ja kipulääke ohjeen mukaan.
Kontrollo ennen kuurin loppumista
Tarkistetaan kontrollissa, miten mammakudos on muttunut ja päätetään jatkosta sen mukaan.


Pikaista paranemista ja toivotaan parasta!"

Lääkitys on siis ainakin nyt alkuu 2 vkoa ja toiveena on tietysti, että kyseessä on vaan paha tulehdus ja lääkkeiden avulla poistuu koko patti. Sitä ei ole tietoa kauanko tuo patti siellä nisässä on ollut, juurikin sen vuoksi, että Ziraa ei tule sillain lällyteltyä. Jos patit vielä kahden viikon jälkeen on jäljellä, niin jatkohoito on sitten leikkaus, sydänvikaisen Ziran nukuttaminen vaan ei ole kovin yksikertaista.
Kylmä tosia-asia on vaan se, että jos kyseessä on pahanlaatuine kasvain, niin puolet niistä uusiutuu ja lähettää etäpesäkkeitä keuhkoihin. Jos se on jo levinnyt, niin leikkausta ei enää kannata tehdä. No kahden viikon jälkeen ollaan viisaampia.

Zira <3

Zira on ollut kuitenkin ihan normaali iloinen tättähäärä itsensä, mikään muu ei ole viitannut siihen, että se voisi olla kipeä, kuin ne kaksi erillistä vinkaisua makuulla ollessaan. Eläinlääkäsissä Zira kyllä yllätti positiivisesti, aiemmin sillä on on ollut ainut suunta vain pois sieltä, niin nyt aika suhteellisen rauhallisesti odotteli, kyllä sitä selvästi vähän jänitti, mutta sille riitti, että olin siinä tukena <3.

Nessa kävi tiistaina fyssarilla, koska minua on jo hetken aikaa häirinnyt juostessa jonkin sen liikeessä. Siitä ei ole ollut minkäänlaista vetoapua, juoksee kyllä siinä edessä, mutta ei vedä. Se juoksi mielestäni myös hiuksen hienosti vinossa, näkee niistä valjaista ja takapää ehkä hieman myös pompottaa. Väärässä en ollut ja Nessalla oli sekä rintaranka, että lantio jumissa. Fyssari vakkuuteli, että ne huskyvaljaat ei voi sitä jumittaa, vaan syynä on agility. Fyssari sai sen aika hyvin auki ja saatiin myös ohjeet miten itse pystyy rintaa ja lantiota venyttämään/helpottamaan. Eilen käytiinkin sitten viikon tauon jälkeen juoksemassa ja huomattavasti paremmalta taas näytti :-)

Kansainvälisesti kaunis :-)

Näyttelyvuosi lähti käyntiin Turusta 18.1.2014 ja muutama vko ennen Turun KV näyttelyä naureskelin, että viimevuonna näyttelyyn mennessä auton mittari huiteli lähemmäs -30 astetta ja nyt oli asteet vielä reilusti plussan puolella. No ilmatila teki sen täyskännösksen ja tänä vuonna Turkuun lähdettäessä oli yli -20 pakkasta.

Briardeja oli ilmoitettu 18kpl, mutta vain 15kpl taisi kehässä pyörähtää. Nessa oli ainut valioluokassa ja sijoittui PN luokassa toiseksi ja sai cacibin.

Arvostelu:
4 years. Nice size. feminine head. very well proportioned. Correct, strong Scissorbite. Medium dark eye. Ear high set. Good neck&Back. Very well developed chest. Well angulated in front & rear. Moves well. Correct tailset. Nice coat.
Tuomari Dirk Spruyt, Belgia.

Nyt viikonloppuna oltiin Tallinnassa, mentiin jo lauantaina shoppaileemaan ja sunnuntaina pyörähdettiin kehässä. Nessa oli VSP ja sai Cacibin. Cacib oli Nessalle kymmenes ja nyt on aikarajakin täynnä, eli voidaan laittaa CIB ja CIE hakemukset eteenpäin :-)

Arvostelu:
Feminine, very good head, dark eyes, good front, very good topline, excelent chest, excelent coat, very good angulation behind, moves free.
Tuomari. Jean-Jacques Dupas, Ranska


Näyttelystä ei tullut otettua yhtään kuvaa, kehäkin oli niin nopeasti ohi, ettei ehtinyt melkein kissaa sanoa :D Koska meidän ei tarvinnut jäädä ryhmiin, niin suoritettiin vielä pika shoppailut tallinnassa ja vaihdettiin laiva aiempaan. Oikeastaan ihan mukava tulla reissusta kerrankin ihan ajoissa kotiin :-).

CIB* CIE* NORD FI SE DK BALT EE LV LT CH SE sel-13 TLNW-13 BALTW-13 BH JK2 HK1 TK2 Elouche del Pata Viento

Kelien puolesta täällä on taas tullut vettä ja lämpötila on plussan puolella. Joka tarkoittaa sitten taas sitä, että kaikki jalkakäytävät ovat kuin luistinratoja ja joudutaan hetkeksi laittaa meidän juoksuharrastus tauolle. Itsellä on kyllä nastalenkkarit, mutta ei ole järkeä Nessaa sinne laittaa liukastelemaan. Ostin sporttrackeriin sykevyönkin ja sitä kerittin jo muutama kerta käydä testaamassa.

Briardkilpailut

Joka vuosi Suomen Briard ry palkitsee vuodessa parhaiten  menestyneet koirat. Nessa osallistui tietysti kaikkiin skapoihin mihin vaan tuloksillaan pystyi ja sijoittuikin ihan kivasti niissä :-). Aktiivinen Nessa (vai omistaja ;-) ) voitti Vuoden Aktiivibriard kilpailun yhdessä Pätkän kanssa. Nessa on myös vuoden 2011 Aktiivibriard, vuonna 2012 Nessa sijoittui toiseksi häviten pisteellä voittajan.

Näyttelybriard kisassa Nessa sijoittui toiseksi niikuin myös Vuoden pk-briard kilpailussa. Berger de Brie kisassa Nessa oli kolmas.

Vuoden Aktiivibriard 2011 ja  2013

 

Nuppu osallistui kahdella näyttelyllä näyttelybriard ja veteraani kisaan. Veteraaneissa Nuppu oli kolmas (3 osallistujaa) ja näyttelybriard kilpailussa yhdellä näyttelytuloksella myöskin viimeiseksi :-)

Vuoden Veteraanibriard 2013 sija 3.

Kaunista

Pari viikkoa sitten vihdoin saatiin lunta ja pakkasta, hyvästi kurakelit :-) Nyt luonto on mitä kauneimmillaan, puut on kauniissa valkoisessa huurussa ja lumikin on vielä ihan puhtaan valkoista. Jos jostain purnaisin, niin aika kylmä tuli heti, eli mittari on huidellut -20 asteen hujakoilla. Pakkanen on jo vähän haitannut meidän juoksuharrastusta, vielä juostiin kun mittari näytti -18,5, mutta yli -20 oli jo liikaa. Aamuisin yleensä pakkanen on kovimmillaan, joten on suosiolla juostu vasta töiden jälkeen. Sport trackeriä selatessa hauskasti huomaa kuinka omakin kunto on lenkkien myötä kasvanut vauhdin ja matkojen osalta. Tämä projektihan on alkanut jo kesällä ja rupee olemaan Nessakin jo aika addiktoinut juoksemiseen :-D.

Vuodenvaihteen jälkeen kurakaudella vähän jo sisuunnuttiin ja kaiveltiin treenikamoja varastosta takaisin käyttöön. Kovista suunnitelmista poiketen ei kuitenkaan saatu polkastua kuin yksi nurtsijälki ja kahdet hakutreenit. Hakua kun ei kuitenkaan pysty harrastamaan kuin viikonloppuisin, arkisin ei kerkiä ennen pimeää metsään.

Jälkiä piti kyllä tehdä enemmänkin, metsänkin puolelle, mutta meidän lähimetsä on hakkuiden jälkeen täynnä risuryteikköä (ja niissä ryteikössähän tietenkin asuu käärmeitä tai muita kamalia petoja :-D) ja koska metsäjälkeä olisi myöskin viikonloppuisin harrastettava, niin ne parit päivät jäi käyttämättä. Nurtsijälkeä sen sijaan olisi pystynyt useammankin polkasemaan työpaikan nurmikolle, mutta yhteen kertaan se jäi. Hallin takana on yksi vähän leveämpi kaistale ja nurmikko menee tontin reunoja pitkin, joten harmillisesti jälkeen tulee vain yhteen suuntaan kääntyviä kulmia. Esineen ilmaisumotivaatiota on parantanut selvästi ruuan vähentäminen jäljeltä. Esineillä on vaan pikku ongelma, Nessa käyttää ne tosi helposti suussa. Metsässähän se tekee juuri sitä, ja olen oikein kannustanut siinä. Ongelmaan on auttanut se, että käskin sen muutaman kerran maahan ennen kuin kerkisi ottamaan kepin suuhun, toimiii kun ajaa jälkeä lyhyellä liinalla. Yhden esineen annoin ilmaista pitkällä liinalla ja ilmaisu oli korrekti siihen asti kunnes käytti maassa ollessa, minua odotellessa, kepin suussa. No katsotaan sitten keväällä mitä tälle saadaan tehtyä.

Hakutreenit oli mukavan haasteellisessa maastossa ja poljettiin alue ylileveäksi. Ukot etukulmiin ja tarkoitus oli ottaa löytö, löytö,tyhjä ja löytö äänellä. Tyhjän halusin ottaa puolelle missä näki miten koira menee ja otin etukulmat väärässä järjestyksessä, joten treenit menivät näin, löytö, löytö, löytö äänellä, tyhjä, löytö äänellä. Tyhjällä Nessa kääntyy oikeeseen suuntaan, mutta koska löytöä ei tule niin helposti kääntyy takaisin ja palaa taaksepäin. Tekee vähän kuin teenmuotoista pistoa. Pitää vahvistaa tuota eteenpäin menemistä, niin että saa sieltä löydön. Muuten oli oikein onnistunut treeni.

Toiset treenit olivat vielä haasteellisemmassa maastossa, toisella puolella oli näkyvyyttä, mutta siellä oli kallion "jyrkkä" reuna, joka päälle piti kiivetä että eteni tarpeeksi syvälle ja toisella puolella enemmän rytöä ja keskilinjalle huono näkyvyys. Nyt olivat maalimiehet vähän etulinjasta eteenpäin, toinen siellä kallion päällä ja toinen oli kaivautunut erittäin tiheäoksaisen kuusen alle. Se oli siis melkein umpipiilo. Ensimmäinen lähetys sinne kalliolle ja Nessa käätyi liian aikaisin, ei kiipeä kallion päälle. No uusi lähetys ja sama homma. Jouduin sen saattamaan tosi pitkälle ja sitten kiipesi. Nessa tosi helposti kiertäisi kaikki esteet. Toisella puolella kuusen alla oleva maalimies aiheutti vähän hämmennystä, koira näkee maalimiehen mutta ei kuitenkaan pääse kunnolla sen luo. Tiesin että sen on pakko olla siellä ja kun ilmaisua ei ruvennut kuulumaan, niin huusin pois ja lähetin uudelleen. Nyt irtosi haukkukin. Nessa siis oli yrittänyt tulla sinne kuusen alle myös, mutta kun ei päässyt niin ei oikein mitä tehdä. Eli se mielellään hakkuisi lähempänä. Oikea umpipiilo on sen verran erilainen, että koira ei missään kohtaa näe maalimiestä. Loput reenit meni tyhjä, tyhjä, löytö ja löytö äänellä. Kallionpuolelle tyhjälle taas saattelin sen, toiselle puolelle teki hyvän tyhjän.

Toissaviikolla meidän agility alkoi taas muutaman viikon tauon jälkeen. Ja voi taivas kun Nessa oli ihan raivostuttavan täpinöissää, kun vihdoin pääsi jotain tekemään. Onhan se ihan kiva, että koira on innoissaan lajista, mutta kun se on siinä tilassa, niin ei keskity kunnolla, mikä näkyikin sitten ensimmäisellä kierroksella kepeillä. Niitä mentiin mentaliteetillä vauhti korvaa virheet. Nyt piti antaa jo pieni kurinpalautus moisesta kohkaamisesta, niin johan pystyttiin kunnolla pujottelemaan. Suurimmat höyryt kun oli ensimmäisellä kierroksella päästetty, niin kakkoskierroksella Nessa olikin sitten jo mukavasti kuulolla.